Yle raportoi Pariisin katastrofaalisesta vuokrasääntelystä: 100 000 asuntoa tyhjillään

Vuokralainen sai asua pariisilaisasunnossa neljä vuotta maksamatta, ennen kuin omistaja pääsi hänestä eroon. Asukas vieläpä laittoi asunnon remonttikuntoon, joten kahden vuoden ilmaisasumisen jälkeen omistajan piti remontoida asunto ja kustantaa täksi aikaa asukkaalle hotelliasuminen, minkä jälkeen tämä sai asua maksutta vielä toiset kaksi vuotta ja laittaa sen uudelleen remonttikuntoon. Siksi moni pitää mieluummin asuntonsa tyhjillään. Pariisissa on 100 000 tyhjää asuntoa ja valtava asuntopula, vähän kuten Suomessa tuoreimman kaikenkattavan vuokrasääntelyn aikana 1980-luvulla ja kaikkialla maailmassa missä nytkin on vastaavaa, kehitysmaista moniin USA:n kaupunkeihin.

Valtiot sosialisoivat investoinnit olettamalla nollariskin

Valtioilla on tapana laskea investointiensa pääomakustannuksiksi lainakorkonsa ilman riskilisää. Samalla valtiot tekevät Basel-säännöksillä yksityiset lainat paljon kalliimmiksi kuin itselleen. Valtion nollariskioletus johtaa projektien päätymiseen julkiselle sektorille, vaikka yksityiset toteuttaisivat ne tehokkaammin ja etenkin valikoisivat järkevämpiä projekteja toteutettaviksi. Pääomat allokoidaan sosialistisesti mutta tuotot annetaan kapitalisteille.

Pahaololakko toisten kustannuksella?

Ay-liike ei halua korvata laittomissa lakoissa aiheuttamiaan vahinkoja, jos kyse on pahaololakosta irtisanomisen jälkeen, HS kertoo. Jos poikaystäväni jättäisi minut ja kostoksi hakkaisin pyörätelineellä hänen ikkunansa rikki, olisiko oikein, että mielenilmaus menisi hänen kukkarostaan eikä minun? Kun työsopimuksen vastainen laiton töiden lopettaminen aiheuttaa miljoonatappiot, miksi ihmeessä liitto joutuu maksamaan tonneja ja työnantaja miljoonia? Oikeusprofessoritkaan eivät hyväksy tätä.

"Suomi–Venäjä-Seura on taas Kremlin käsikassara"

Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja, Venäjä-asiantuntija Jukka Mallinen sanoo puheenjohtajien Heikki Talvitie ja Paula Lehtomäki palauttaneen SV-seuran taas kovaääniseksi "Kremlin käsikassaraksi" veronmaksajien kustannuksella. Talvitie puolusteli Krimin valtausta. Mallisen mukaan SVS myös vaati (Krimin miehityksen vuoksi asetettujen) Venäjä-pakotteiden poistamista eli Venäjän aggressioiden auttamista. SVS ylläpitää Lenin-museota. Ennen Suomi–Neuvostoliitto-Seura ja kouluhallitus sensuroivat Suomen oppikirjat: talvisota vain puhkesi, Neuvostoliiton maatalous kollektivisoitiin vapaaehtoisesti, Baltian maat liittyivät Neuvostoliittoon, ...

Valtionyhtiöt - korruption väline

Valtionyhtiöt ovat tyypillisesti korruption väline, Suomessakin. Esimerkkejä ovat mm. Valco ja Destian korruptioskandaalit sekä Rayn, Veikkauksen ja Ylen suojatyöpaikat. Muun muassa Kreikassa ja monissa ei-eurooppalaisissa maissa tämä ilmenee valtavissa mittakaavoissa.

"Julkinen sektori on 58 % BKT:stä" - vai 21 %?

Suomessa julkiset menot ovat 58 % BKT:stä. Julkisen sektorin työvoima on neljännes työvoimasta. Julkisen sektorin tuottama arvonlisä on 21 % kaikesta arvonlisästä eli BKT:stä, mutta myös loppuosaa ohjataan rankoin veroin. Siksi tuo 58 % on ehkä kuvaavampi luku, vaikka julkiset menot ovat vain pieni osa kaikista menoista. Kumpikaan luku ei ota huomioon sääntelyä, joka sekin ohjaa yksityistäkin taloutta. Oikeaa lukua ei siis ole. Taloudellisen vapauden indeksit ottavat huomioon nämä kaikki kolme komponenttia ja sikäli kuvaavat parhaiten julkisen sektorin otetta taloudesta. Se ote on muualla yleensä vieläkin vahvempi kuin Pohjoismaissa.

Kansanpankki huonontaisi investointeja - kasinopeliä meidän rahoillamme

Vasemmistoliiton "kansanrahasto" siirtäisi rahaa pois pankeilta, jotka ovat erikoistuneet valitsemaan parhaita sijoituskohteita. Rahat menisivät poliitikkojen korruptoijilleen ohjattaviksi tai muuten holtittomaan käyttöön. Veronmaksajat kustantaisivat laskun. Näin kävi finanssikriisissäkin - Fannie Mae ja Freddie Mac olivat valtion takaamia kansanrahastoja.

Professorit haluavat suojan laittomia lakkoja vastaan

Suomessa maksimisakko laittomasta lakosta on 23 500 euroa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vahingonkorvaukset yrityksille määrätään ilman ylärajaa, jopa miljoonasummia. Liiton lisäksi Tanskassa työntekijä maksaa 4 - 8 euroa joka lakkotunnistaan. Meillä työoikeuden ja prosessioikeuden professorit haluavat työtuomioistuimelle oikeuden määrätä nopeasti uhkasakkoja laittomista lakoista. Lainkäytön professori komppaa ja lisää: "laittomia lakkoja vastaan käytettävillä oikeussuojakeinoilla ei rajoiteta työntekijöiden laillista lakko-oikeutta."

Syndicate content