Paperimiehet seuralaisineen hakkasivat toimittajan tajuttomaksi Pietarissa kesäkuun puolivälissä luultuaan tämän julkaisseen Helsingin Sanomissa Paperiliitolle epäedullisia tietoja. Herätessään tajuihinsa toimittaja huomasi silmälasiensa hajonneen ja kännykkänsä kadonneen. Todistajan mukaan pahoinpitelyä säestivät Helsingin Sanomien kirjoittelua koskeneet kommentit.

Ilmeisesti paperimiehet päättelivät kuulemastaan puhelinkeskustelusta toimittajan olleen vastuussa 21.5. julkaistusta artikkelista, jossa paljastettiin jo ennestään Suomen lyhintä työaikaa tekevien paperimiesten ay-johdon vaatineen työajan lyhentämistä neljällä viikolla. Liiton valtuuston ja hallituksen jäsenet olivat kuitenkin tyrmänneet johdon vaatimuksen. Artikkelissa kerrottiin myös vasemmistoliittolaisten vievän kokematonta puheenjohtaja Jouko Ahosta, mikä oli vaikeuttanut sovun löytämistä. Liitto kiisti uutisen mutta monet jäsenet ja vastapuolen neuvottelija vahvistivat sen todeksi.

Toimittajaa oli pitkään solvattu ja uhkailtu

Artikkelin oikea kirjoittaja Marjo Ollikainen kertoi lehdessä 21.6., miten paperiliiton salaisilla keskustelusivuilla liiton aktiivit ja jäsenet kommentoivat pahoinpitelyä. ”Niille paperimiehille pitää myöntään Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ristit ja kaksilla ketjuilla! – – Tää on jo toinen hyvin pidelty – – No Iltiksen toimittajia saakin pidellä hyvin kuten Hesarinkin – – Väkivalta lopettaa vit…ilun – – Joo, kyllä vähän hävettää varsinkin, kun oli VÄÄRÄ toimittaja. Valheita levittäviä toimittajia on kyllä lupa muksia ja ’kouluttaa’.” Ollikaisen mukaan vastauksetkin olivat enimmäkseen kannustuksia. Lisäksi häntä oli uhkailtu sekä ko. sivuilla että suoraan sähköpostitse aiemmin, viitattu seksuaalipalveluksiin jne. Sivuilla oli myös solvattu ja uhkailtu nimeltä mainiten niitä liiton omia luottamusmiehiä, joiden arveltiin olevan sopuisamman lopputuloksen puolella ja kertoneen liiton tilanteesta lehdelle.

Ollikaisen mukaan Paperiliitto moderoi kyseistä keskustelupalstaa poistamalla epäasiallisia viestejä, ja Ahonen itsekin on kommentoinut siellä muiden kirjoituksia. Mainittuja uhkailuja ja solvauksia ei kuitenkaan poistettu eikä Ahonen tai kukaan muukaan liiton johdosta kommentoinut niitä. On päivänselvää, että sivut ja jäsenistön mieliala ovat kuitenkin työtaistelun aikana erityisen silmälläpidon alaisia.

Perinteisesti toimittajien pahoinpitely on kuulunut lähinnä mafian sekä Venäjän, Kuuban ja Kiinan kaltaisten roistovaltioiden hallitusten toimintakeinoihin.

Sopu syntyi viimein 1.7.

Vielä toista viikkoa pahoinpitelyn jälkeen, 23.6. Paperiliitto hylkäsi jälleen valtakunnansovittelijan esityksen mutta hyväksyi perjantaina 1.7. hieman muutetun version. Eroa oli lähinnä siinä, että nyt metsäyhtiö ei saa päättää siitä, keneltä alihankkijalta se omilla rahoillaan ostaa mm. siivous- ja kunnossapitotöitä. Muodollisesti työnantajat saivat lisää päätösvaltaa asiassa mutta käytännössä yhtiö tarvitsee aina Paperiliiton paikallisen tai valtakunnallisen suostumuksen. Jo aiemmin oli havaittavissa, että liiton vallan säilyttäminen oli tärkein lakkoilun ja sittemmin työrauhan eväämisen syy. Monien lakkoilevien työntekijöiden rahapulasta johtunut ahdinkokaan ei saanut liiton ay-johtoa luopumaan määräysvallastaan.

Työnantajaliitto poisti työsulun välittömästi, ja työt alkoivat osin jo samana päivänä. Analyytikot arvioivat, että vaikka Suomen kansantaloudelle koituivat miljardin tappiot, muita pysyviä vahinkoja ei välttämättä ehtinyt vielä syntyä. Taustalla on kuitenkin episodi, joka alkoi kiusanteonomaisella paperikoneiden pysäyttelyllä ja ylösajoilla sekä laittomilla lakoilla, joihin työnantaja lopulta vastasi pysäyttämällä koneet kunnes työntekijäpuoli allekirjoitti työrauhan takaavan sopimuksen. Tämä tuskin on vaikuttamatta alan tulevaisuudennäkymiin. Työpaikat tullevat vähenemään tarpeettoman nopeasti, vaikkakin ala tullee silti olemaan merkittävä Suomessa vielä vuosikymmeniä.

Linkkejä:
IS: Hesarin toimittaja hakattiin paperilakon vuoksi
VS: Paperityöläisten palkkataso vie työpaikat Suomesta
VS: Paperityöläisten(kin) lakkoilusta