1900-luvulla väkivaltaa oli historiallisen vähän ja nyt on murto-osa siitä

Harvardin psykologian professori Steven Pinkerin mukaan kaikenlainen väkivalta on vähentynyt kautta historian ja vähenee yhä. Jopa viime vuosikymmeninä, raiskaukset, parisuhdeväkivalta, rotuväkivalta lasten hyväksikäyttö ja ruumiillinen kuritus, kouluväkivalta, väkivaltaiset kuolemat, sodat jne. ovat vähentyneet maailmassa ja etenkin kehittyneimmissä maissa. Primitiiviset yhteiskunnat ovat yhä melko väkivaltaisia.

Erään yksinkertaistuksen mukaan konservatiivit väittävät, että asioita ei voida parantaa, muutos huonontaa asioita, vasemmisto väittää asioiden menneen huonommiksi ja liberaalit taas sanovat kehityksen parantaneen asioita mutta että kehitystä tarvitaan lisää ja se parantaa asioita entisestään.

Pinkerin mukaan ihmiset luulevat nykyaikaa väkivaltaiseksi, vaikka asia on päinvastoin. Ihmismieli vain luonnostaan painottaa tämänhetkisiä uhkia. [1] Kaikenlainen väkivalta on Pinkerin mukaan vähentynyt. [2] Edeltävätkin vuosisadat olivat 1900-lukua paljon sotaisampia.

On tapana ajatella, että moraali on vain rappeutunut, ja koulutetuissa piireissä on epämuodikasta ajatella läntisen kulttuurin mitenkään sivistyvän tai elämän mitenkään parantuvan, vaikka riski tulla tapetuksi tai kidutetuksi on pienentynyt. Tämän pessimismin valistusajan jälkeistä kehitystä kohtaan jakavat niin konservatiivit kuin postmodernit relativistitkin. [3]

Keskiajallakin tapettiin paljon enemmän

Keskiajalla tappaminen, kidutus tai vaikkapa nenän leikkaaminen olivat paljon yleisempiä.

Keskiajan Euroopassa tappaminen väheni 35. osaan, ja myöhemmin orjuus, julmat rangaistukset ja kevytmieliset teloitukset on lopetettu. [1]

Englannissa keskiajalla murhakuoleman riski oli 50-kertainen nykyiseen nähden ja riski on laskenut systemaattisesti. Kaikissa tutkituissa länsimaissa on vastaava ilmiö. [2]

Humanitaarinen vallankumous

Myös 1700-luvun ”humanitaarinen vallankumous” muutti vanhoja julmia käytäntöjä. Vielä 1700-luvun Englannissa kuolemantuomio oli säädetty 222 rikoksesta kuten oleskelu mustalaisten seurassa tai vahva todiste pahansuopuudesta 7-14-vuotiaassa lapsessa; vuonna 1863 niitä oli enää 4. Vastaavasti 1600-1700-lukujen Pohjois-Amerikassakin mm. varkaus, aviorikos ja homoseksi tuottivat kuolemantuomion, nykyään vain murha, siitäkin enää 50 vuodessa. Muualla länsimaissa kuolemantuomiota ei enää ole. Useimmissa Euroopan maissa kuolemantuomio poistettiin viimeisten 50 vuoden aikana ja jo sitä ennen se oli vähentynyt rajusti. [2]

Myös noitavainot, kaksintaistelut, veriurheilu, velkavankeus, ja uskonnolliset syytökset on poistettu. Viimeisenä orjuuden lakkautti Mauritania, vuonna 1980. Kirjapainotaito saattoi edesauttaa tätä suuresti, vaikka vaurastumisenkin voisi olettaa lisäävän ihmiselämän arvostusta. [2]

Jalot villit

Metsästäjä-keräilijän todennäköisyys kuolla väkivaltaisesti oli 15 – 60 %, 1900-luvun eurooppalaisen tai amerikkalaisen vain 1 % huolimatta Stalinista ja Hitleristä.

Primitiiviset, yhteydessä luontoon elävät ihmiset (”jalo villi”) olivat paljon nykyistä väkivaltaisempia. Kirkkokeskeiset kylätkään eivät suinkaan olleet väkivallattomampia kuin niitä seuranneet teollisen vallankumouksen luomat persoonattomat kaupungit. Toisaalta nykyajankin heimokulttuurit ja metsästäjä-keräilijäkulttuurit ovat paljon väkivaltaisempia kuin edes maailman johtavimman armeijan kansakunta. [3]

Vuonna 2005 väkivaltaiset kuolemat olivat enää murto osa siitä, mitä 1900-luvulla. Jo valtioiden syntyminen vähensi väkivaltaa huomattavasti (vrt. ”Pax Romana”): (yhteiskuntasopimusteorian luonut) Hobbes oli oikeassa ja (jaloista villeistä puhunut) Rousseau väärässä. Rahan, finanssi-instituutioiden, ajanmittauksen ja kuljetuksen kehittyminen kannusti ryöstelyn sijaan kaupankäyntiin. [2]

Vaikka geenit vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, ne luovat edellytyksiä monenlaiselle käyttäytymiselle. [3]

Oikeuksien vallankumous

1900-luvulla haavoittuvaisiin ryhmiin kuten lapsiin, naisiin ja rotuvähemmistöihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt huomattavasti. Yhdysvalloissa lynkkaukset ja rotuennakkoluulot ovat vähentyneet, mustien viharikosmurhaaminen on vähentynyt murto-osaan 1990-luvulta. Vielä viime vuosikymmeninä raiskaukset ja naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ovat vähentyneet murto-osaan ja aviomiehiinkin kohdistuva on puoliintunut. Oman aviomiehen tappaminen on vähentynyt kaikkein eniten. [2]

Kouluväkivalta ja homovastaiset asenteetkin sekä lasten fyysisen kurituksen hyväksyminen ovat vähentyneet, eläinten vahingoittaminen on elokuvissakin pudonnut murto-osaan viime vuosikymmeninä. [2]

Älykkyys

1900-luvun alusta asti älykkyys on noussut 0,3 yksikköä vuodessa. On todistettu, että älykkäämmät ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia ja tekevät enemmän yhteistyötä ja heidän asenteensa ovat enemmän klassisen liberaaleja. [2]

Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaan

Filosofi Immanuel Kantin teos ”Ikuiseen rauhaan” ennusti, että demokratia, kauppa, ja kansainvälinen yhteisö vähentäisivät sotia. Vuosia 1950-2000 koskeva tutkimus on päätynyt samaan. [2]

Pitkä rauha

Toisen maailmansodan jälkeen on nähty pitkä rauhanaika. Syynä tähän ovat mm. sodan tuhoisuus, demokratian leviäminen, maailmankaupan lisääntyminen ja se, että ihmisoikeuksien arvo on asteittain ohittanut kansallisen ja etnisen suuruuden arvon. [1]

Väkivallan vähentäminen

Pinker arvioi, että valtio voi vähentää väkivaltaa tarjoamalla koulutusta ja kaupan infrastruktuuria, jolloin yhteiskunnan nollasummapelin tilalle tulevat plussummapelin kannustimet. Kosmopolitismi auttaa, mutta älykköjen pitää välttää utopioita ja taisteluhenkisiä ideologioita ja sen sijaan korostaa näyttöön perustuvia asteittaisia parannuksia, jotka asettavat yksilöiden kukoistamisen etusijalle. [1]

Väkivallan väheneminen

Pinkerin mukaan todennäköisesti naisiin kohdistuva väkivalta, lasten ruumiillinen kuritus, kuolemanrangaistukset, homoseksuaalisuuden kriminalisointi, tuotantoeläinten julma kohtelu ja muut väkivaltaiset käytännöt vähenevät tulevaisuudessakin ja kehittyneiden maiden väliset sodat ovat epätodennäköisiä. Vähemmän kehittyneiden maiden kehitystä on vaikeampi ennustaa. [1]

Paljon muutakin on parantunut

Terveys, elinikä, lukutaito, ravitsemus, keskipituus, älykkyys, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, huono-osaisista ja ympäristöstä välittäminen ja monet muutkin asiat ovat parantuneet talouskasvun ja taloudellisen vapauden lisääntymisen myötä. Hengitysilmamme on paljon puhtaampaa kuin ennen, läheiset vedet olivat ennen usein juoma- tai peräti uimakelvottomia jne.

Lisätietoja viiteluetteloineen

  • Optimismi (Liberalismi.net)
  • Jätä kommentti