Tämä on perehdytysteksti holokaustirevisionismiin, ja tässä pyritään lyhyesti tuomaan esiin se mitä holokaustirevisionismi suurin piirtein sanoo. Jos haluaa foorumeille mennä puhumaan holokaustista ja holokaustirevisionismista, niin tämä on melko hyvä teksti avata keskustelu. Hyperlinkit on tähän tekstiin laitettu myös tämän takia kokonaisuudessaan, jotta teksti olisi helppo kopioida mihin vain.
Aluksi suosittelen kirjoitustani "Ensimmäinen Holokausti":
http://moranen.blogspot.com/2007/11/ensimminen-holokausti.html
Ja alkuun on myös hyvä katsoa juutalaisen David Colen v. 1992 silmät avaava video, "Truth Behind the Gates of Auschwitz", joka löytyy myös nimellä "David Cole Interviews Dr. Franciszek Piper". Tällä videolla Cole näyttää videokuvaa Auschwitzin keskitysleiristä, kyselee oppailta kysymyksiä sekä tuo esiin paljon historiallisia tosiasioita sekä omia argumenttejaan.
http://www.youtube.com/watch?v=iXKHw0EZrqM&feature=PlayList&p=21A9F60DFE... ,
http://video.google.com/videoplay?docid=976870941610001004
(Myöhemmin eräät muut juutalaiset hakkasivat David Colen ja juutalaisjärjestö JDL, Jewish Defence League lähetti tappouhkauksia Colelle ja hänen perheelleen joten Cole julkisesti perui puheitaan.
http://www.vho.org/aaargh/engl/DCrecant.html
Cole tosin on myöntänyt jälkeenpäin epävirallisesti vielä pitävänsä suunnilleen videolla esittämänsä mielipiteet.
http://www.youtube.com/watch?v=PVjRq4mLIzk)
Toinen erittäin hyvä teksti alkuun on juutalaisen Joseph Burgin valallinen todistus oikeudessa v. 1985 holokaustiin liittyen:
http://www.vesailaurio.net/2008/02/joseph-burgin-valallinen-todistus.htm...
Ja heti alkuun vielä lyhyesti, tätä holokaustirevisionismi väittää ja ei väitä:
http://moranen.blogspot.com/2007/12/holokaustirevisionismi.html ,
http://vho.org/Intro/GB/Flyer.html
Lisäksi ns. tyypilliset "holokaustitodisteet", jotka monilla asiaan perehtymättömillä on mielissään, kuten a) ruumiskasat tai b) Zyklon B purkit eivät todista mitään muuta kuin että: a) sodan lopussa Saksassa oli suuri nälänhätä liittoutuneiden pommitettua Saksan huoltoyhteydet täysin hajalle jonka seurauksena ihmisiä kuoli paljon kaikkialla nälkään ja tauteihin sillä mitään ruumiinavausraportteja kaasutetuista ihmisistä ei ole, ja b) Zyklon B oli kaikkien holokaustikirjailijoiden ja historioitsijoiden mukaan jo ensimmäisen maailmansodan aikaan yleinen hyönteisten tappokaasu jota käytettiin vaatteiden puhdistamiseen. Holokaustikirjailija Jean-Claude Pressacin mukaan 95-98% kaikesta Zyklon B:stä käytettiin toisen maailmansodan aikana vaatteiden desifiointiin:
http://moranen.blogspot.com/2007/12/holokaustitodisteiden-mrittminen.htm...
Olennaisimmat Asiat
Olennaisimmat holokaustirevisionismin väitteet tulevat hyvin esille seuraavissa kohdissa I – XV, ja niihin liittyvissä linkeissä. Asiaan tosin voi myös perehtyä hyvin lukemalla kirjan Lectures on the Holocaust (2005), joka on mielestäni paras kaiken kattava kirja holokaustirevisionismista. Hyvä kirja myös asiaan vasta perehtyville.
http://www.vho.org/GB/Books/loth/ ,
http://vho.org/dl/ENG/loth.pdf
I) Juutalaistahot väittivät jo ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN aikaan, sitä ennen ja juuri sen jälkeen että "6 miljoonaa juutalaista on kärsimässä ja kuolemassa Euroopassa" tätä jopa kutsuttiin "henkeä uhkaavaksi 'holokaustiksi'". Ensimmäisen kerran 6 miljoonan luvun mainitsi rabbi Wise v. 1900; "There are 6,000,000 living, bleeding, suffering arguments in favor of Zionism". Lisäksi ensimmäinen henkilö joka väitti että saksalaiset olivat tappaneet 6 miljoonaa juutalaista oli Ilja Ehrenburg, 22.12.1944, joka oli Neuvostoliiton sodan ajan kauhupropagandisti. Eli näin 6 miljoonan juutalaisen kuolinluku toisen maailmansodan aikana lähti liikkeelle.
http://moranen.blogspot.com/2007/11/ensimminen-holokausti.html ,
http://www.vho.org/GB/Books/tfh/
II) Perättömiä kaasutusväitteitä. Muulloinkin kuin toisen maailmansodan aikana on tehty kaasutusväitteitä, esim ensimmäisen maailmansodan aikana v. 1916 ja ensimmäisen persianlahden sodan aikaan v. 1991.
http://moranen.blogspot.com/2007/12/paikkansapitmttmt-kaasutusvitteet.ht...
III) Ei puutu 6 miljoonaa juutalaista. Holokaustikirjailijoiden, kuten Wolfgang Benzin (Dimension des Völkermords), 5-6 miljoonan luvut on saatu käyttämällä Saksan ja Neuvostoliiton epäluotettavaa väestölaskentadataa (esim. Saksan data arvioi juutalaisten väestömäärät monin kertaisesti suuremmiksi Euroopan maissa kuin mitä ne todellisuudessa olivat); ja jättämällä huomiotta juutalaisten muutot maasta toiseen ja Euroopasta pois ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi muista syistä kuolleita juutalaisia Neuvostoliiton alueilla NL:n politiikan seurauksena on laskettu "holokaustiuhreiksi". Holokaustikirjailijoiden metodi 6 miljoonan juutalaisen "holokaustiuhrin" saavuttamiseksi on seuraava: Kaikki juutalaiset jotka eivät ole samassa paikassa sodan jälkeen kuin he olivat ennen sotaa, lasketaan holokaustiuhreiksi.
Holokaustikirjailija Wolfgang Benz oli laskenut 700,000 Puolasta ennen sotaa muuttanutta juutalaista holokaustiuhreiksi. 0,5 -1 miljoona Neuvostoliitossa kuollutta juutalaista NL:n politiikan seurauksena oli laskettu holokaustiuhreiksi. Myös 1,5 miljoonaa rekisteröimättömästi NL:ssa olevaa juutalaista oli laskettu holokaustiuhreiksi. Sekä n. 1 miljoonaa sodan jälkeen Euroopasta rekisteröimättömästi muuttanutta juutalaista olivat holokaustiuhreja. Benz oli näiden lisäksi laskenut monen paikan juutalaiset kahteen kertaan. Eli todellisuudessa Benzin luvuista pitäisi vähentää ainakin 4 miljoonaa pois, ja näin jäisi enää n. 1,3 - 2 miljoonaa holokaustiuhria.
http://moranen.blogspot.com/2007/12/kuoliko-6-miljoonaa-tosiaan.html ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndstats.html ,
http://www.historiography-project.org/misc/graf_jewishlosses.html ,
http://vho.org/D/da/ (saks. kielinen.)
IV) Auschwitzissä väitettyjä ihmisten kaasutuksia Zyklon B:llä ei voinut tapahtua. Ei ollut väitettyjä Zyklon B esittelyaukkoja Krematorioiden II ja III katoissa (joista Zyklon B granuulat olisi heitetty sisään), joissa väitetysti suurin osa 'ihmiskaasutuksista' tapahtui; eikä ole ferrosyanidijäämiä Zyklon B:n käytöstä väitettyjen 'kaasukammioiden' raunioissa, kuten olisi pitänyt olla Zyklon B:n toistuvasta käytöstä ja kuten vieläkin on Auschwitzin, Majdanekin ja Stutthofin leirien desifiointikaasukammioiden seinissä; eikä ole mitään dokumentaarista todistusaineistoa väitetyistä teloituskaasukammioista. Lisäksi, dokumentaarisen todistusaineiston mukaan (pohjapiirrustukset) - liittyen väitettyihin kaasukammioihin - väitetyt kaasukammiot eivät olleet kaasuntiiviitä, joten kaasu olisi vuotanut ulos; ovet eivät olleet vahvoja metalliovia jotka olisivat kyenneet pitämään sisällään panikoivia uhreja; eikä näissä väitetyissä kaasukammioissa ollut tehokkaita tuuletusjärjestelmiä, kuten oli vaatteiden desifiointikaasukammioissa. Sodan ajan dokumenttien mukaan nämä väitetyt kaasukammiot olivat itse asiassa vain ruumishuoneita ("Leichenkeller", joita käytettiin enimmäkseen tautiepidemioihin kuolleiden ruumiiden säilyttämiseen, jotta taudit leirissä eivät näistä ruumiista leviäisi muualle leirin vankeihin).
Myöhemmin tulevissa kohdissa osoitetaan että pelkät silminnäkijälausunnot eivät todellakaan ole riittävä todistusaineisto, väitetyistä ihmisten kaasutuksista, ja että liittoutuneiden pitämissä sotarikosoikeudenkäynneissä heti sodan jälkeen mm. Dachaussa ja Nürnbergissä ei todellakaan todistettu kaasutusväitteitä tai 6 miljoonan juutalaisen väitettyä kansanmurhaa.
http://tworca.org/kaasukammiot_kemia/auschwitzin_kemiaa.htm ,
http://moranen.blogspot.com/2007/12/auschwitz-kaasutuksia-ei-tapahtunut....
http://www.vho.org/GB/Books/trr/
Auschwitz-museon teettämä v. 1990 tutkimus, Krakovan oikeustieteellisen insituutin toimin, myös vahvisti sen tosiasian että Auschwitzin väitettyjen kaasukammioiden seinistä ei löydy huomattavia määriä ferrosyanidijäämiä Zyklon B käytöstä, kun taas vaatteiden puhdistamiseen käytettyjen desifiointikaasukammioiden seinistä löytyy n. 1,000 kertaa enemmän, eli erittäin paljon.
http://www.vho.org/GB/Journals/JHR/11/2/IHR207-216.html
Eikä siellä siis tapettu väitettyä 1-9 miljoonaa ihmistä (nykyään holokaustikirjailijat pitäytyvät tuossa n. 1 miljoonan luvussa).
http://www.vho.org/tr/2003/1/Faurisson17-23.html
Eikä Auschwitzin krematoriouuneilla olisi voitu polttaa läheskään yhtä paljon ruumiita kuin on väitetty. Todellisuudessa Auschwitzissä voitiin polttaa tuhkaksi ehkä n. 162,000 ruumista maksimissaan. Tämä luku perustuu siihen tosiasiaan että polttouunien tiilten elinikä ei ole rajaton, vaan ne kuluvat pikkuhiljaa loppuun toistuvasta käytöstä. Keskimäärin näiden polttouunien tiilet kuluivat n. 2,000 polton jälkeen loppuun, joka on vielä viime vuosikymmeninäkin ollut keskimääräinen maksimi, jonka jälkeen ne olisi ollut pakko purkaa uuneista pois ja vaihtaa uusiin, muuten kuumuus uuneista olisi karannut pois eikä uuneja enää olisi voinut käyttää. Tästä kertoi tarkemmin mm. modernin krematoinnin asiantuntija Ivan Lagacé, Kanadan Bow Valley Crematorium:n päällikkö ja operaattori, v. 1985 oikeudenkäynnissä Kanadassa, Torontossa, todistaen asiantuntijana krematoinnista.
http://www.youtube.com/watch?v=dDUYVO1cIC0
Ivan Lagacé totesi valallisessa todistuksessaan Kanadassa 1985 mm. että holokaustikirjailijoiden kuten Raul Hilbergin ja Martin Gilbertin esittämien n. 4,400 – 24,000 päivittäisten ruumiiden polttolukujen Auschwitzissä olevan täysin mahdottomia. Lagacén arvioiden mukaan Auschwitz-Birkenaun uuneilla olisi päivittäin voinut polttaa vain 184 ruumista.
http://www.ihr.org/books/kulaszka/26lagace.html
Lagacén luvut perustuivat kuitenkin vain hänen omiin arvioihinsa, perustuen hänen kokemuksiinsa Kanadan moderneista polttouuneista, eivät sen syvällisempiin tutkimuksiin Auschwitz-Birkenaun tai muiden leirien uuneista, joten hänen arvionsa olivat hieman epätarkat. Tästä on olemassa kuitenkin paljon tarkemmat tutkimukset. Carlo Mattognon ja insinööri Franco Deanan perusteellisten tutkimusten mukaan - perustuen polttouuneja sodan aikana rakentaneen firman, Topf & Söhne, dokumentteihin – näillä Auschwitzin ja Auschwitz-Birkenaun uuneilla olisi teoreettisesti voinut päivittäin polttaa maksimissaan noin 1,040 normaalikokoista ruumista päivässä olettaen että uuneja olisi käytetty 20 tuntia päivässä. Tämä teoreettinen arvio on kuitenkin liian suuri koska siihen ei ole otettu huomioon väistämättömiä konevikoja. Todellinen päivittäinen kapasiteetti onkin tämän takia siis vain n. 60% tästä teoreettisesta arviosta, eli 624 ruumista päivässä, noin 12 tunnin päivittäisellä käytöllä.
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndcrema.html#ftnref161 ,
Ja kuten Mattogno ja Deana osoittavat, näiden uunien tiilet olisivat maksimissaan kestäneet n. 3,000 polttoa. Eli koska Auschwitz-Birkenaun leirissä oli 46 uunia, olisi niillä voitu kaiken kaikkiaan polttaa maksimissaan n. 138,000 ruumista (46 x 3,000). Lisäksi Auschwitzin pääleirillä olleilla uuneilla olisi voitu maksimissaan polttaa n. 24,000 ruumista. Yhteensä siis, 138,000 + 24,000 = 162,000.
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndcrema.html#ftnref182 ,
Tätä määrää myös tukee suurin piirtein se määrä koksia polttouunien käyttöön kuljetettiin Auschwitziin, joka on dokumentoitu v. 1942 helmikuusta v. 1943 lokakuuhun asti, joka oli n. 1032.5 tonnia. Tällä määrällä olisi pystynyt tuhkaamaan 51,625 ruumista 21 kuukauden ajanjaksolla (20 kg per ruumis).
(Lectures on the Holocaust, s. 222-224.)
Eikä Auschwitzissa olisi voitu myöskään polttaa mitään väitettyjä satoja tuhansia ruumiita syvissä polttokuopissa, koska pohjavesi oli liian korkealla.
www.vho.org/VffG/2002/4/Mattogno421-424.html ,
http://www.vho.org/tr/2003/1/GaertnerRademacher3-12.html
Auschwitz ja Auschwitz-Birkenau olivat vain keskitys- ja työleirejä, joissa n. 130,000 – 170,000 ihmistä kuoli sodan aikana tautiepidemioihin ja nälänhätään. Tämä määrä vastaa suunnilleen tuota edellä mainittua määrää joka polttouuneilla olisi voitu maksimissaan polttaa.
http://www.historiography-project.org/misc/deathbooks.html
Lisäksi Auschwitz-Birkenaussa oli kauttakulkuleiri josta satoja tuhansia juutalaisia siirrettiin rekisteröimättömästi muille keskitysleireille, pakkotöihin tehtaisiin sotateollisuudelle ja Itä-Eurooppaan Neuvostoliitolta vallatuille alueille. Auschwitz ei todellakaan ollut mikään väitetty "tuhoamisleiri". Ainoat oikeat kaasukammiot jotka siellä olivat, olivat desifiointikaasukammioita vaatteiden puhdistamiseen, joihin viitattiin saksalaisten dokumenteissa yleisesti kaasukammioiksi. Desifiointikaasukammioista on dokumentaatio ja materiaalisetkin todisteet, väitetyistä teloituskaasukammioista ei ole. Desifiointikaasukammioita on vielä nykyäänkin Auschwitz-Birkenaun leirillä pystyssä monin paikoin, mm. BW 5a ja 5b, sekä Zentralsauna rakennuksessa. Myös Majdanekin ja Stutthofin leireiltä löytyy vielä nykyäänkin samankaltaiset desifiointikammiot, joista niistäkin löytyy ferrosyanidijäämät seinistä.
Auschwitz matkallani elokuussa 2007 tulin suunnilleen näihin johtopäätöksiin. (Tähän matkaan liittyvissä kirjoituksissani olen myös esittänyt joitain omia mielipiteitäni ja arveluitani, jotka eivät kaikki välttämättä ole täysin holokaustirevisionismin väitteiden mukaisia.)
http://moranen.blogspot.com/2008/02/auschwitz-matkani-pleiri.html ,
http://moranen.blogspot.com/2008/02/auschwitz-matkani-birkenau-osa-1.htm... ,
http://moranen.blogspot.com/2008/02/auschwitz-matkani-birkenau-osa-2.htm...
V) Treblinkassa ei voitu tappaa väitettyä 700,000-3,000,000 ihmistä. Belzecissäkään ei voitu tappaa väitettyä 300,000-3,000,000 ihmistä. Sobiborissa ei myöskään tapettu väitettyä 200,000-2,000,000 ihmistä. (Nykyään holokaustikirjailijat pitäytyvät noissa pienimmissä luvuissa.) Treblinka, Belzec ja Sobibor olivat todellisuudessa vain siirtoleirejä joiden läpi siirrettiin satoja tuhansia juutalaisia Venäjälle, eivät mitään "tuhoamisleirejä" joissa olisi muka tyhjiökammioilla/höyrykammioilla/sähkölattioilla/viivästyskaasukammioilla/dieselmoottoreilla tapettu miljoonia. Kiinnostavasti, näillä leireillä ei ollut ollenkaan krematoriouuneja.
http://www.vesailaurio.net/2008/01/treblinka.html ,
http://www.vesailaurio.net/2008/02/belzec_14.html ,
http://www.vho.org/GB/Books/t/ ,
http://www.vho.org/GB/Books/b/ ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndtreb.html
Lisäksi näillä leireillä [nykyisin] väitetyllä murha-aseella, dieselmoottorien pakokaasuilla, tappaminen olisi käytännössä mahdotonta (tukehduttaminen huoneessa olisi ollut paljon nopeampaa, mutta kukaan ei väitä tätä):
http://www.nazigassings.com/ ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndieselgc.html
VI) Majdanekissa ei väitettyjä kaasutuksia voinut tapahtua, eikä siellä tapettu väitettyä 100,000 - 1,700,000 ihmistä. (Nykyään holokaustikirjailijat pitäytyvät noissa pienimmissä luvuissa.) Väitetyt teloituskaasukammiot olivat todellisuudessa vain desifiointikaasukammioita.
http://www.vesailaurio.net/2008/01/majdanek.html ,
http://www.vho.org/GB/Books/tlr/ ,
http://www.vho.org/GB/Books/ccm/ ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndMattogno.html
VII) Ei ollut mitään Hitlerin käskyä (dokumenttia) tappaa Euroopan juutalaiset.
http://www.vho.org/GB/c/RW/inconorders.html
VIII) Liittoutuneiden sodan aikana keskitysleireistä ottamissa ilmakuvissa ei ole todisteita holokaustista; ei suunnattomia savupilviä keskitysleirien yllä, ei tuhkavuoria, tai mitään muutakaan selvää todistetta massamurhista.
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndaerial.html ,
http://www.air-photo.com/
IX) Nykyään on yleisesti myönnetty tosiasia että juutalaisista ei ikinä tehty:
- saippuaa
- lampunvarjostimia
- satuloita
- hanskoja
Myös yleisesti myönnetty tosiasia on että juutalaisia ei tapettu:
- sähkölattioilla
- tyhjiökammioissa
- höyrykammioissa
- viivästyskaasukammioissa
Sekä on myös yleisesti myönnetty tosiasia että juutalaisia ei tapettu ikinä väitetyissä 'kaasukammioissa' Saksan v. 1937 rajojen sisäisillä alueilla (eli Saksan maaperällä) olevilla keskitysleireillä. Aluksi, heti sodan jälkeen, tehtiin väitteitä että juutalaisia olisi muka tapettu kaasukammioissa mm. seuraavilla leireillä:
- Dachaussa
- Buchenwaldissa
- Bergen-Belsenissä
Nämä yllämainitut väitteet olivat kaikki, epäsuoraan myönnetysti, vain kauhupropagandaa. Eli toisin sanoen, kaikki silminnäkijät jotka väittivät kyseisiä asioita olivat väärässä tai valehtelivat. Ei ole mitään sen parempaa todistusaineistoa Zyklon B kaasuhuoneista tai dieselmoottorikaasuhuoneista Puolan alueella, kuin oli yllä mainituista. Ei ole olemassa mitään dokumentaarista tai materiaalista todistusaineistoa mistään teloituskaasukammioista ihmisten murhaamiseen. Väitetyistä kaasutuksista Zyklon B:llä ja dieselmoottoreiden pakokaasuilla ei ole mitään muuta todistusaineistoa kuin leirin entisten vankien väitteet ja kidutuksella saadut 'tunnustukset'. Jos uskotte Zyklon B kaasutuksiin, miksi ette myös yllämainittuun kauhupropagandaan?
http://vho.org/GB/Books/dth/fndWeber.html
X) Holokaustisilminnäkijöiden lausunnot ovat kaikkein epäluotettavimpia mitä voi olla. Juutalainen professori Elizabeth Loftus, joka on asiantuntija silminnäkijöiden arvioinnissa, totesi että monista eri syistä nämä silminnäkijälausunnot liittyen kansallissosialistien kauheuksiin (ja väitettyihin kauheuksiin) ovat kaikkein epäluotettavimpia.
http://moranen.blogspot.com/2008/01/juutalaisen-professorin-ja.html
Lisäksi kaikki olennaisimmat holokaustioikeudenkäynnit liittoutuneiden miehittämillä alueilla heti sodan jälkeen ja myöhemmin Nürnbergissä olivat näytösoikeudenkäyntejä. Lähestulkoon kaikissa näissä oikeudenkäynneissä holokaustitodistajia ei saatu ristikuulustella, SS-upseereilta ja muilta saksalaisjohtajilta otettiin 'tunnustukset' niin psykologisella kuin fyysiselläkin painostuksella ja jopa kidutuksella (Auschwitzin komendantti Rudolf Höss on hyvä esimerkkitapaus kidutuksesta). Kaikki merkittävimmät holokaustioikeudenkäynnit olivat vain näytösoikeudenkäyntejä joissa tiettyjen 'totuuksien' kiistäminen tai epäileminen sai vain syytetylle pidemmän tuomion.
http://moranen.blogspot.com/2007/12/holokaustin-tunnustukset-ja.html ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndvalue.html ,
http://www.vesailaurio.net/2008/02/rudolf-hssin-tunnustukset.html
Lisäksi holokaustitodistajien lausuntojen joukossa on paljon hulluja, mahdottomia, typeriä ja valheellisia lausuntoja, jotka nekin horjuttavat vielä ennestään muiden epäluotettavien holokaustisilminnäkijöiden uskottavuutta ja heidän tarinoitaan (jotka jo valmiiksi ovat kaikkein epäluotettavimpia).
http://moranen.blogspot.com/2008/01/esimerkkej-hulluista-holokaustivitte... ,
http://vho.org/GB/Books/dth/fndvalue.html#ftnref355 ,
http://www.historiography-project.org/nonsense/nonsense.html ,
http://www.cwporter.com/partone.htm
Ja kaiken kukkuraksi silminnäkijöiden väitteet ovat varsin ristiriitaiset ja joukossa on myös silminnäkijöitä jotka väittivät että he eivät koskaan nähneet mitään 'kaasukammioita' tai kaasutuksia.
http://www.vesailaurio.net/2008/02/todistajia.html
Eli siis nämä ovat juuri ne syyt joiden takia tarvittaisiin holokaustin tapauksessa kunnollinen dokumentaarinen todistusaineisto niin kaasutusväitteistä kuin muistakin holokaustiväitteistä. (Tällaista todistusaineistoa ei ole.)
XI) Einsatz joukot eivät teloittaneet mitään väitettyä 1 – 3 miljoonaa juutalaista Neuvostoliitossa. Einsatz-joukot taistelivat Neuvostoliitolta vallatuilla alueilla partisaaneja vastaan, ja enimmäkseen teloittivat partisaaneja sekä muita vastarintataistelijoita ja epäiltyjä. (Nykyään holokaustikirjailijat pitäytyvät tuossa n. 1 tai 1,3 miljoonan luvussa.)
http://www.vesailaurio.net/2008/02/babi-jar-ja-einsatz-joukot.html ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndbabiyar.html
XII) Wannseen konferenssissa ei suunniteltu mitään juutalaisten kansanmurhaa, vaan siellä puhuttiin mm. Euroopan juutalaisten pakkosiirroista. Tämän on mm. professori Eero Kuparinen myöntänyt kirjassaan, Aleksandriasta Auschwitziin Antisemitismin Pitkä Historia. Lisäksi Wannseen konferenssin pöytäkirjat eivät ole aidot:
http://www.vesailaurio.net/2008/01/lopullinen-ratkaisu.html ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndwannsee.html
XIII) Holokausti oli vain juutalaistahojen, länsiliittoutuneiden, kommunistien ja Neuvostoliiton tuottamaa kauhupropagandaa, jolla voittajat pyrkivät maalaamaan vihollisensa saksalaiset paholaisiksi samalla peittäen omat raakuutensa ja helpottaen Euroopan saksalaisalueiden miehitystä. Toisen maailmansodan aikainen kauhupropaganda Zyklon B kaasukammioista, dieselmoottorikaasuhuoneista, saippuasta sekä monista muista väitteistä, oli samassa kategoriassa ensimmäisen maailmansodan aikaisten kauhupropagandaväitteiden kanssa (ristiinnaulittu kanadalainen, silvottu hoitaja, belgialainen kädetön vauva, jne.):
http://moranen.blogspot.com/2008/01/ensimmisen-maailmansodan-aikaisia.ht...
Tämä toisen maailmansodan kauhupropaganda myös oli olevinaan oikeutus tuhoisalle sodalle:
Brittiläinen propaganda ministeriö kierrätti muistiota Englannin kirkolle ja BBC:lle helmikuun 29, 1944, jossa todettiin:[142]
“We know how the Red Army behaved in Poland in 1920 and in Finland, Estonia, Latvia, Galicia and Bessarabia only recently. We must, therefore, take into account how the Red Army will certainly behave when it overruns Central Europe. […]
Experience has shown that the best distraction is atrocity propaganda directed against the enemy. Unfortunately the public is no longer so susceptible as in the days of the ‘Corpse Factory,’ and the ‘Mutilated Belgian Babies,’ and the ‘Crucified Canadians.’[143]
Your cooperation is therefore earnestly sought to distract public attention from the doings of the Red Army by your wholehearted support of various charges against the Germans and Japanese which have been and will be put into circulation by the Ministry.”
[142] Edward J. Rozek, Allied Wartime Diplomacy, John Wiley & Sons, New York 1958, pp. 209f.
[143] Reference to allied atrocity propaganda during WWI; cf. Arthur Ponsonby, Falsehood in war-time, Garland, New York 1971."
(Lainattu kirjassa Lectures on the Holocaust, s. 84. Alleviivaukset minun.)
Auschwitzissa sodan aikana oli kommunisteja vangittuina jotka tuottivat propagandaa muulle maailmalle. Näiden kommunistien joukossa eräänä johtavana propagandistina Auschwitzissa oli Bruno Braum. Braum ja muut kommunistit raportoivat säännöllisesti "kauheuksia" viikottain lyhytaaltoradiolla Puolan vastarintaliikkeelle, joka raportoi ne Radio Londonille. Tähän mm. kuuluivat SS-upseerien säälimätön vankien kohtelu ja 4,5 miljoonaa väitettyä murhattua uhria, kaikista kansallisuuksista.[912]
Neuvostoliitto sai myös paljon vaikutteita näistä propagandakirjoituksista.
Kolme kuukautta sodan jälkeen, heinäkuun 31, 1945, tämä sama Bruno Baum kirjoitti artikkelin “We Were Radioing From Hell”, saksalaisessa uutislehdessä Deutsche Volkszeitung, jossa hän kertoi seuraavaa:
“All the propaganda that now began to circulate about Auschwitz in foreign countries originated with us, assisted by our Polish comrades.”[913]
Koska leirin Gestapo ei onnistunut tunnistamaan leirin partisaaneja tuona aikana, se pyrki ehkäisemään kaikkea negatiivista propagandaa niin paljon kuin mahdollista parantamalla leirin työ- ja vankeusoloja siinä määrin että - Baumin itsensä mukaan - "Auschwitzsista tuli mallileiri loppujen lopuksi".
Vuonna 1949 Baumin julkaisemassa kirjassa, Widerstand in Auschwitz (Resistance in Auschwitz), hän toteaa selvästi:
“I believe it is no exaggeration if I say that the biggest part of Auschwitz propaganda, which was spread in the world around that time, has been written by us in the camp.”[914]
Kuitenkin kirjan v. 1957 versiossa tässä lukee seuraavaa:
“It is no exaggeration if I say that the largest part of publications about Auschwitz spread in the world around that time originated with us.”[915]
Toinen esimerkki, on seuraavat lainaukset, joista ensimmäinen v. 1949 versiosta:
“We spread this propaganda to the public at large until the very last day of our stay in Auschwitz.” (s. 35)
Vuonna 1957 siinä luki sen sijaan:
“Until the last day of our stay in Auschwitz we informed the public at large in this way.” (1957, s. 89, ja 1961, s. 88)
On itsestään selvää että "propagandan levittäminen" on hyvin eri asia kuin "yleisön tiedottaminen". Heti sodan jälkeen Baum ja muut kommunistit saattoivat vapaasti ja rehellisesti puhua propagandansa tuottamisesta leirillä, koska sota oli jo ohi ja propaganda oli palvellut tarpeensa. Pian kuitenkin alkoivat sodan jälkeiset sotarikosoikeudenkäynnit, jotka muuttivat tilanteen. Sitten jälleen vuonna 1949 tilanne oli rauhallinen koska sodanjälkeiset oikeudenkäynnit olivat jo ohi. Sen sijaan 1957 tilanne oli toinen, koska 1950-luvulla Saksassa olivat alkaneet jälleen sotarikosoikeudenkäynnit entisiä Kolmannen Valtakunnan upseereja ja muita vaikutusvaltaisia henkilöitä vastaan. Tämä selittää muutokset sanoissa.
[912] Cf. Neues Deutschland (Berlin) Dec. 15, 1971; Dec. 21, 1971, Feb. 13, 1980; Feb. 13, 1985; Peter Przybylski, Tatort Politbüro – Die Akte Honecker, vol. 1, Rowohlt, Berlin 1991, pp. 46ff.; the remarks on Bruno Baum are taken from the article by Knud Bäcker, “‘Ein Kommentar ist an dieser Stelle überflüssig,’” VffG 2(2) (1998), pp. 120-129, here Fn 26, 29, pp. 128f. For further references, cf. ibid. On the reports of the Polish underground on Auschwitz, cf. E. Aynat, op. cit. (note 911).
[913] This article was an extract from a manuscript by B. Baum, “Bericht über die Tätigkeit der KP im Konzentrationslager Auschwitz” dated Juni 1945, Vienna, contained in the Hermann Langbein Collection in the Dokumentationsarchiv des Österriechischen Widerstandes, Vienna.
[914] Kongress-Verlag, Berlin 1949, p. 34.
[915] Ibid., 1957, p. 89, und 1961, p. 88.
(Lainattu kirjassa Lectures on the Holocaust, s. 362-364.)
XIV) Todellisuudessa juutalaiset pistettiin vain pakkotyöhen keskitysleireille sotateollisuudelle ja työkyvyttömät pakkosiirrettiin ulos Euroopasta. Saksalaisten todellinen lopullinen ratkaisu oli siirtää juutalaiset pois Euroopasta, ehkä Madagaskarille tai Lähi-Itään. Sotaa ennen Saksan hallitus rohkaisi juutalaisten maastamuuttoa ja sadat tuhannet juutalaiset olivat muuttaneet ennen sodan alkua ulkomaille. Myös Puolasta muutti satoja tuhansia juutalaisia ulkomaille ennen sotaa. Toisen maailmansodan aikana juutalaiskysymys eli lopullinen ratkaisu, josta kansallissosialistien johtajat puhuivat, ratkaistiin viemällä satoja tuhansia juutalaisia keskitysleirien kautta Venäjälle. Noin 1,2 miljoonaa juutalaista pakkosiirrettiin Venäjälle toisen maailmansodan aikana. Loput olivat pidettiin pakkotyössä sotateollisuudelle. Kaiken kaikkiaan juutalaisia tuli saksalaisten vaikutusalueelle n. 3,5 - 5,2 miljoonaa. Juutalaisia kuoli toisen maailmansodan aikana kaikista syistä, pääasiassa taudeista ja nälänhädästä, noin 1 - 1,5 miljoonaa. 0,5-1 miljoonaa juutalaista kuoli Neuvostoliitossa Stalinin politiikan seurauksena, sekä 0,5 - 1 miljoonaa juutalaista kuoli Saksan vaikutusalueella
http://moranen.blogspot.com/2007/12/kuoliko-6-miljoonaa-tosiaan.html ,
http://www.vesailaurio.net/2008/01/teollinen-holokausti-vai-teollinen.ht... ,
http://www.vho.org/GB/Books/dth/fndstats.html ,
http://www.historiography-project.org/misc/graf_jewishlosses.html ,
http://vho.org/D/da/
XV) Kritiikkiä ja vastauksia kritiikkiin.
Kemisti Germar Rudolfin vastaukset kemisti Richard Greenin kritiikkiin liittyen Auschwitzin kemiaan:
http://www.vho.org/GB/c/GR/Green.html ,
http://www.vho.org/GB/c/GR/CharacterAssassins.html ,
http://www.vho.org/GB/c/GR/Evasions.html ,
http://moranen.blogspot.com/2008/01/zyklon-b-teloitusvlineen.html
Puolalaisten tutkijoiden Markiewicz et al. v. 1994 kemiallinen tutkimus kumottuna (jossa puolalaiset eivät kumonneet mitään vaan sulkivat valitsemallaan analyysimetodillaan 99,9% Zyklon B jämiä pois, ja näin he väittivät löytäneensä muka suunnilleen saman verran Zyklon B jämiä!):
http://www.vesailaurio.net/2008/01/puolalainen-huijaus.html ,
www.vho.org/GB/Books/cq/leuchter.html ,
www.vho.org/GB/c/GR/Fraudulent.html
Kemisti Rudolfin kritiikki kulttuurihistorioitsija Robert Jan van Peltin raporttiin:
http://www.vho.org/GB/c/GR/RudolfOnVanPelt.html
Carlo Mattognon kritiikkiä väitetyille kattoaukoille Krematorio II väitetyn kaasukammion katossa:
http://www.vho.org/GB/c/CM/noholes.html
Mattognon vastaukset Auschwitzin krematoriouuneihin liittyvään kritiikkiin:
http://www.vho.org/GB/c/CM/jcz.html ,
http://www.vho.org/GB/c/CM/Risposta-new-eng.html
Selitykset kaasutiiviille oville ja muille viittauksille kaasukammioista tai kaasutiiviistä ovista Auschwitzissa (=desifiointikaasukammioita):
http://www.vesailaurio.net/2008/01/kaasutiiviit-ovet-ja-valesuihkut.html
Kritiikkiä Raul Hilbergin kirjalle The Destruction of the European Jews:
http://www.vho.org/GB/Books/Giant/
Kritiikkiä Deborah Lipstadtin kirjalle Denying the Holocaust. The Growing Assault on Truth and Memory:
http://www.vho.org/GB/c/CM/revdeblip.html
Kritiikkiä Michael Shermerin ("skeptikkoguru") kirjaan Denying History. Who Says the Holocaust never Happened and Why Do They Say it?:
http://www.vho.org/GB/c/CM/denying-history.html
Muuta kritiikkiä skeptikkoguru Michael Shermerille:
http://www.ihr.org/jhr/v16/v16n1p22_Weber.html ,
http://www.vho.org/tr/2002/3/tr11shermer.html ,
http://www.geniebusters.org/915/04g_jumping.html
Nizkor sivuston IHR:n 66 kysymyksen kritiikki kumottuna:
http://www.zundelsite.org/english/debate/debatetoc.html
Paljon foorumeilla lainattu Michael Philipsin "Kuinka Tulla Revisionistitutkijaksi" -kirjoitus kumottuna:
http://moranen.blogspot.com/2008/01/vastaus-revisionistitutkija-michael....
Eli yhteenvetona: ei ollut mitään juutalaisten suunniteltua "teollista kansamurhaa". Ei ollut mitään teloituskaasukammioita miljoonien tappamiseen; ei käskyjä miljoonien juutalaisten teloittamiseen; eikä todellakaan kuollut mitään 6 miljoonaa. Ei ollut holokaustia.
JUUTALAISTEN JOUKKOMURHASTA
Paljonpa olet nähnyt vaivaa totuuden kumoamiseen; on vain yksi ongelma: totuutta ei voi kumota.
Sanasinko
http://www.sanasinko.net/
LASTEN VAIETUSTA KAAMEASTA KOHTALOSTA KESKISTYSLEIREILLÄ
Piti oikein etsiä, että löysin aiemmin kirjoittamani jutun:
Wikipediassa on kolme englantilaista Mengeleä koskevaa linkkiä, joista menin viimeisenä linkkiin "Josef Mengele: The Angel of Death by Douglas Lynott" ( http://www.mindcontrolforums.com/jm-angelofdeath.htm )
Se oli kauttaaltaan järkyttävää luettavaa, mutta huomasin siellä myös paljon sellaista, josta ei oltu koskaan puhuttu:
Lainaus:
"On another occasion, when the crematoria became too full to accommodate the thousands of Jews streaming into the camp, he had trenches dug, which were then filled with gasoline and set ablaze. Both the dead and the living, adults as well as children and infants, were thrown bodily into these pits to be destroyed under Mengele’s supervision.
"While it is nearly impossible to distinguish among Mengele’s murderous acts as to which ones were worse than others, perhaps one incident exemplifies the demonic nature of the man perhaps better than most. A Russian inmate named Annani Silovich Pet’ko witnessed a scene that defies description and comprehension:
"After a while a large group of SS officers arrived on motorcycles, Mengele among them. They drove into the yard and got off their motorcycles. Upon arriving they circled the flames; it (sic) burned horizontally. We watched to see what would follow. After a while trucks arrived, dump trucks, with children inside. There were about ten of these trucks. After they had entered the yard an officer gave an order and the trucks backed up to the fire and they started throwing those children right into the fire, into the pit. The children started to scream; some of them managed to crawl out of the burning pit. An officer walked around it with sticks and pushed back those who managed to get out. Hoess (the Auschwitz commandant) and Mengele were present and were giving orders."
Tuossahan kerrotaan, että kun krematorio oli liian täynnä, tehtiin isoja kaivauksia, joihin kaadettiin bensaa ja sytytettiin palamaan. Näihin kaivauksiin työnnettiin sitten niin elävät kuin kuolleet, aikuiset niin kuin lapset ja vauvat.
Venäläinen keskitysleirin vanki nimeltään Annani Silovich Pet’ko kertoi lisäksi seuraavasta:
Suuri ryhmä SS-virkailijoita ajoi pihalle. Saavuttuaan he sytyttivät tulikehän, joka paloi vaakatasossa. Jonkun ajan kuluttua kuorma-autot saapuivat, kippikuormurit, sisällään lapsia. Kuorma-autoja oli noin kymmenen. Saavuttuaan pihalle virkailija antoi käskyn ja kuorma-autot peruutettiin tulta päin ja SS-miehet aloittivat suoraa päätä lasten heittämisen tuleen kaivannon sisään. Lapset alkoivat kirkua; jotkut heistä onnistuivat ryömimään palavasta kuopasta. SS-mies käveli kuopan ympäri kepein ja työnsi takaisin lapset, jotka olivat onnistuneet pääsemään pois. Auschwitzin komentaja Hoess ja Mengele olivat läsnä antamassa määräyksiä.
o o o
Tuon edellisen ja kaiken muun luettuani olin poissa tolaltani lukemastani, joka kutisti uneni jälleen vain muutamaan tuntiin. Mutta en voinut jättää lukemista kesken, halusin lukea ja tietää kaiken.
Mieleeni jäivät englanninkielisestä artikkelista myös sanat, jotka viittasivat paholaiseen: "-- such behavior was possible because he was simply an embodiment of evil, and there is no psychological way of explaining how he became so." "Sellainen käytös oli mahdollista, koska hän oli yksinkertaisesti paholaisen ruumiillistuma", tuossa kerrotaan.
Luuseri Mengele joka tapauksessa oli, joka pötki sodan loputtua raukkamaisesti itse karkuun kidutettuaan ja tapettuaan sitä ennen lukemattomia juutalaisia.
Kirkko ja kaupunki -lehdessä oli juttu Lordista ja kuva levystä, jonka kannessa lukee: "Devil is a loser". Kuvatekstissä vieressä sanotaan: "Lordi noudattaa uskonpuhdistaja Lutherin kehotusta tehdä pilkkaa paholaisesta: 'Saatana on luuseri!', se julistaa sinkkunsa kannessa."
Olen samaa mieltä, että Saatana on luuseri. Vain luuseri voi tehdä sellaista kuin Mengele.
------------
Juttuni on päivätty 23.3.2006 ja olen kirjoittanut sen otsikolla "Mengele, Saatana ja luuseri" Ylen palstalle. Tuolloin en vain tainnut oikein tietää, kuka natseille antoi virikkeen noihin kauhutekoihin... Kyllä Lutherkin kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, mitä hänen kirjansa "Juutalaisista ja heidän valheistaan" sai Saksassa aikaan.
Sanasinko
http://www.sanasinko.net/
Mengele
Mengele oli Auschwitzin keskitysleirin ylilääkäri, jonka on väitetty tehneen leirin asukkaille julmia lääketieteellisiä kokeita ja osallistuneen satojen tuhansien ihmisten murhaamiseen kaasukammioissa. Mengele itse kuitenkin vakuutti olevansa täysin syytön. Lähteet kertovat Mengelestä seuraavaa:
A. Gerd Honsikin kirja: ”Fiend and Felon”. Honsik kertoo Mengelestä, että sodan jälkeen tämä palasi normaalisti saksalaiseen kotikaupunkiinsa Günzburgiin, missä hän eli kunnioitettuna kansalaisena kuten ennen sotaakin. Vasta vuonna 1951 juutalaiset ”natsien metsästäjä” Wiesenthalin johdolla alkoivat syytöksillään käydä Mengelen kimppuun, siis kuusi vuotta sodan loppumisen jälkeen! Jos hänen kiinniottamistaan ei pidetty tuon tärkeämpänä, häntä ei pidetty minään suurena rikollisena.
Mengele kuitenkin oli avaintodistaja: hän oli paras todistaja Auschwitzin oloista ja kaasukammioiden olemattomuudesta, ja siksi hänet päätettiin vaientaa.
Jo ennen Wiesenthalin aktivoitumista Ella Lingens, tulevan Wiesenthalin sihteerin äiti, kirjoitti kirjan ”Prisons of Fear”, jossa syytöksiä alettiin vyöryttää. Sen jälkeen syytökset alkoivat paisua, ja viimein syntyi vaino Mengeleä kohtaan, ja hänen oli pakko paeta odotettavissa olevaa näytösoikeudenkäyntiä Etelä-Amerikkaan, jossa hän toimi lääkärinä Buenos Airesissa. Taloutensa vuoksi hänen ei olisi tarvinnut tehdä tätä, sillä Mengelen perhe omisti maailmanlaajan yrityksen ”Karl Mengele and Sons”.
Wiesenthal kuvasi Mengeleä murhaajaksi, vaikka Mengele kuitenkin oli aina valmis auttamaan ja hänellä siksi oli paljon ystäviä ja luotettuja. Jopa Günzburgin pormestari tri Seitz asettui Mengelen puolelle, samoin koko Günzburgin väestö, kun Mengeleä vastaan alettiin nostaa syytöksiä. Kun Mengelen isä kuoli, Mengele tuli vapaasti hautajaisiin eikä yksikään kaupunkilainen paljastanut häntä.
Vuonna 1985 saatiin osoitettua, että Mengele oli kuollut v. 1979 uimaretkellä Sao Paulon lähellä. Kuoleman yksityiskohtia ei kuitenkaan tunneta.
Toinen Auschwitzin lääkäri, tri Münch, joka vapautettiin v. 1947 Krakovassa humaanin toimintansa vuoksi, puolusti Mengeleä ja tämän perhettä vainojen aikana.
Honsikin mukaan Mengeleä on pidettävä syyttömänä.
B. Carlo Mattognon artikkeli ”Dr. Mengele und die Zwillinge von Auschwitz” (Vierteljahreshefte für freie Geschichtsforschung [VffG] 1/2005). Artikkelissaan Mattogno kertoo Auschwitz-museon tutkijan Helena Kubican kirjasta ”Dr. Mengele und seine Verbrechen im Konzentrationslager Auschwitz-Birkenau”, jossa Kubica kertoo Mengelen perustaneen Birkenaun mustalaisleirin alueelle lastentarhan/esikoulun pääosin mustalaiskaksosille, joilla oli oma parakki. Mengelehän oli tämän alueen lääkäri. Toisessa parakissa oli muita mustalaislapsia, jotka eivät olleet mukana Mengelen tutkimuksissa.
Tässä lastentarhassa lapsilla oli Kubican mukaan hyvät oltavat: lapset saivat maitoa, voita, vaaleaa leipää, jopa marmeladia ja suklaata. Takapihalla oli leikkikenttä karuselleineen ja muine leikkipaikkoineen.
Kubicalla ei ole muita todisteita tarjottavana Mengelen ”rikollisuudesta” kuin erään 12-vuotiaana kuolleen pää, jonka Mengele lähetti formaliinissa SS-Akatemiaan Graziin tarkempiin tutkimuksiin.
Kesällä 1943 mustalaisalueella riehui vesikuolio-epidemia (noma faciei, cancrum oris), joka tappaa 70-90% uhreistaan. Tämä tauti esiintyy varsinaisesti eteläisen Saharan alueella Afrikassa (kuolionomainen tauti, jossa poskista ja leuasta suorastaan tippuu kudos pois).
Mengele siis lähetti ko. pään ja muita näytteitä tämän taudin uhreista tarkempiin tutkimuksiin oikean hoidon löytämiseksi. Kubican tekstistä käy ilmi, että ko. 12-vuotias oli kuollut tähän tautiin eikä Mengelen ”rikoksen” uhrina. TÄMÄ ON AINOA TODISTE MENGELEN ”RIKOKSISTA” KOKO AUSCHWITZ-MUSEOSSA! EI OLE MUUTA. Ja tämäkin todiste todistaa vain, että lääkärit toivoivat löytävänsä oikean hoidon, että potilaat saadaan parannettua.
Mengele tutki erityisesti kaksoissynnytyksiä ja synnynnäisiä anomalioita (epämuodostumia) laboratoriossaan. Tästä on olemassa paljon dokumentteja, eikä mikään niissä viittaa rikoksiin. Tutkimukset olivat antropometrisiä (tutkittiin elinten/raajojen mittoja), morfologisia, psykiatrisia ja röntgenologisia (Kubicin kirja s. 390). Aineisto koostui valokuvista, piirroksista, kuvauksista ja analyysituloksista, ja kaikki tallennettiin mappeihin.
Tuhohuhut ovat Mattognon mukaan peräisin ”suurvalehtelija” Miklos Nyiszliltä, joka on kirjoittanut Auschwitz-aiheisen kirjan ja joka oli sekä juutalainen että kommunisti. Nyiszli väittää olleensa lääkärinä Mengelen apulaisena Auschwitzissa, ja hän on kuvaillut Mengelen ”hirmutöitä”. Näistä ”hirmutöistä” ei ole koskaan ollut mitään todisteita, ja kaikki kertomukset ovat perustuneet tämän valehtelijan tarinoihin.
Nyiszlin valheita: Nyiszlin mukaan mm. Birkenaun Kremoissa II-V oli kussakin 15 uunia, yht. 60, vaikka Kremoissa IV ja V oli 8 uunia (yhteensä siis 46). Hissejä hän väitti niissä olleen neljä, kun todellisuudessa oli yksi. Kremojen kapasiteetti oli hänen mukaansa 20 000/päivä. Koska hän kuitenkin ilmoittaa ruumiiden polttoajaksi 20 min. (mikä on epärealistisen lyhyt aika), kapasiteetti oli tällöinkin maksimissaan vain 3x60x24 = 4320/pv (ei 20 000; mies ei osaa laskea). Vielä tämä valehtelija väittää Kremojen toimineen jo v. 1940, vaikka ne valmistuivat vasta v. 1943. Birkenaun Kreman II ”kaasukammion” (todellisuudessa ruumishuone nro 1) pituudeksi hän ilmoittaa 200 metriä, vaikka todellinen pituus on 49,5 metriä.
Kaikki Mengelen väitetyt ”rikokset” pohjautuvat Mattognon mukaan tämän valehtelijan kertomuksille. Mengelen ”rikoksista” ei ole olemassa yhtäkään dokumenttia.
Mengele lopetti työnsä Auschwitzissa 17.1.1945, mutta miksi hän (kysyy Mattogno) jätti jäljelle todistajat: työtoverit Berthold Epsteinin, Rudolf Weiskopfin, Martyna Puzinan ja Dina Gottliebovan (jälkimmäiset kaksi leirin asukkeja), jos hän oli syyllistynyt rikoksiin?
Mattogno kertoo, että v. 1984 Mengelen ”uhreja” oli jäljellä niin paljon, että he perustivat yhdistyksen ”Children of Auschwitz Nazi Deadly Lab Experiment Survivors” (CANDLES), n. 400 jäsentä. Kubica on esittänyt 320 nimen listan. Lisäksi on venäläisten lista ”vapautuksen” hetkellä leirissä olleista. Näistä Mattogno on laskenut 543 kaksosen listan, jotka ovat elossa Auschwitzista Mengelen käsistä. Miksi Mengele jätti nämäkin todistajiksi, jos hän oli syyllistynyt rikoksiin? Kubica kirjaa vain kolmen kaksosen kohdalle merkinnän, että kuolema tapahtunut Mengelen tutkimuksissa, mutta Kubica ei – merkillistä kyllä - esitä mitään todisteita.
C. Charles Provanin artikkeli ”New light on Dr. Miklos Nyiszli and his Auschwitz Book” (Journal of Historical Review [JHR] 1/2001). Provankin kertoo lukuisista Nyiszlin valheista, ja sitten hän kertoo, mikä sai hänet ymmärtämään Nyiszlin tapauksen: Budapestiläinen lehti “Vilag”, jossa Nyiszlin kirjasta julkaistiin otteita, ilmoittaa 30.9.1947, että Nyiszlin kirja on NOVELLI, ROMAANI! Sen tarkoitus ei olekaan puhua totuutta! Tämä selittää kaikki erheet ja syytökset Mengeleä kohtaan: ne ovat kaikki keksittyjä. Sekä Paul Rassinier että Carlo Mattogno olivat jo osoittaneet kirjan täydeksi huuhaaksi.
D. Germar Rudolfin kirja ”Lectures on the Holocaust”, s. 351-352. Rudolf kertoo, että “natsien metsästäjä” Efraim Zuroff (Israelista) joutuu kirjassaan “Occupation Nazi-Hunter” toteamaan, että vaikka Auschwitzin eloonjääneiltä heti sodan jälkeen kyseltiin asioista, kukaan ei kuvannut Mengeleä rikolliseksi tai murhaajaksi! Zuroff toteaa, että v. 1947 Mengeleä EI pidetty suurena rikollisena, jonka pidättäminen olisi jotenkin tähdellistä. Toki, jos Mengele olisi osallistunut murhiin, tuolloin asia olisi hyvin muistettu.
E. Carlo Mattognon kirja ”The Bunkers of Auschwitz”, s. 79. Näytteenä “silminnäkijätodistusten” laadusta Mattogno esittää seuraavan esimerkin: Szlama Dragon väittää, että Mengele otti heidän kuljetuksensa (2500 henkilöä) vastaan, kun he saapuivat Birkenauhun 7.12.1942. Samoin Mengele hänen mukaansa tällöin olisi määrännyt kaasutukset. Kuitenkin Mengele tuli Auschwitz-Birkenauhun vasta 30.5.1943, eikä luonnollisesti voinut olla paikalla.
F. Mark Weberin artikkeli ”Lessons of the Mengele Affair” (JHR 3/1985)Weber kertoo, että mustamaalauskampanja Mengeleä vastaan oli huipussaan v. 1985, vaikka hänen samana vuonna osoitettiin kuolleen jo v. 1979.
Weberin mukaan Mengele todella ”valikoi” ihmisiä Auschwitzissa kuten muutkin lääkärit. Tarkoitus oli erottaa tulokkaista työkykyiset. Birkenaun työkyvyttömien määräksi on arvioitu kaiken kaikkiaan n. 400 000, ja tämä on muutettu Mengelen ”uhrien” lukumääräksi!
Työkyvyttömät olivat kuitenkin kaikki leirissä (heitä ei tapettu), heitä oli jopa enemmistö.
Weberin mukaan lukuisat juutalaiset säilyivät hengissä, kun he saivat Mengelen hoitoa Auschwitzin sairaalassa. Yksi esimerkki on Anne Frankin isä Otto Frank.
Time-lehdessä 9.7.1985 historioitsija Jeffrey Hart sanoi pitävänsä Mengele-juttuja epäuskottavana mytologiana.
The New York Times julkaisi 21.7.1985 prof. Liftonin artikkelin, jonka mukaan Mengele oli nuorena suosittu, älykäs ja vakava. Sotapalveluksessaan itärintamalla hän osoittautui rohkeaksi ja tunnolliseksi, ja hän sai 5 kunniamerkkiä. Auschwitzissa hän oli johtava lääkäri, alaisinaan monta juutalaista lääkäriä. Liftonin mukaan Auschwitz-oikeudenkäynnin (1963-65) ”silminnäkijätodistukset” ovat täynnä virheitä, esim. työkykyisiä ei seulonut työkyvyttömistä yksin Mengele vaan kaikki lääkärit. Myös Mengelen ulkonäön ”silminnäkijät” kuvasivat väärin.
Weber tuo esiin kuvauksen, jonka Auschwitzin terveysvirasto antaa Mengelestä 19.8.1944 esittämässään arviossa ”Evaluation of SS Captain Dr. Josef Mengele” (arvio SS-kapteeni tri Mengelestä). Teksti kuuluu: ”Tri Mengele on avoin, rehellinen, luja luonne. Hän on täysin luotettava, suoraselkäinen ja vilpitön. Hänessä ei näy mitään luonteen heikkouksia, pahoja taipumuksia tai himoja. Hänen emotionaalinen ja fyysinen laatunsa on esimerkillinen. Palvellessaan Auschwitzin keskitysleirissä hän käyttää käytännössä hankkimaansa ja teoreettista tietämystään taistellessaan vaikeita epidemioita vastaan. Viisaasti ja energisesti, usein sangen vaikeissa oloissa, hän on täyttänyt jokaisen tehtävänsä esimiestensä suureksi tyydytykseksi. Hän on osoittanut kykenevänsä hallitsemaan kaikki tilanteet. Lisäksi hän sinä vähäisenä vapaa-aikana, joka hänellä on ollut käytettävissään, on opiskellut lisää antropologiaa. Hänen tahdikas ja vaatimaton käytöksensä on sellainen, joka on ominaista hyvälle sotilaalle. Käytöksensä vuoksi hän on erityisen suosittu tovereidensa keskuudessa. Hän kohtelee alaisiaan tiukan oikeudenmukaisesti ja tarvittavalla vakavuudella, mutta silti hänestä pidetään ja häntä ihaillaan poikkeuksellisen paljon. Tri Mengelen käytös, ansioluettelo ja suhtautuminen työhönsä todistaa lujaa ja kypsää elämänkatsomusta. Hän on katolinen. Hänen puhetapansa on spontaani, vapaa, vakuuttava ja elävä – Mengele on vähentänyt pilkkukuumetta toimiessaan tunnollisesti Auschwitzin lääkärinä.” Lopuksi terveysvirasto suosittaa ylennystä.
Weber kertoo, että paettuaan Etelä-Amerikkaan Mengele eli n. 10 vuotta Argentiinassa ja Paraguayssa OMALLA NIMELLÄÄN. Pojalleen hän kirjoitti (Time 1.7.1985): ”Minulla ei ole vähäisintäkään syytä katua tai pyytää anteeksi mitään päätöstäni tai tekoani.”
Mengele puhui joskus menneisyydestään aviopari Stammerille, joiden luona (maatilalla) hän asui 13 vuotta Sao Paulossa. Mengele sanoi heidän mukaansa mm., että juutalaiset olivat ulkolainen (vieras) ryhmä, joka taisteli Saksaa vastaan, ja siksi Saksa halusi juutalaiset pois maasta. Edelleen Mengele sanoi, ettei hän ollut syyllistynyt mihinkään rikokseen, päinvastoin, hän oli joutunut suuren epäoikeudenmukaisuuden uhriksi (the New York Times 14.6.1985).Elämänsä loppuvuosina Mengele eli Brasiliassa itävaltalaisten Bossertien luona, ja haastattelussa Bossertit ilmaisivat suurta ihailua ja kiintymystä vaatimatonta vierastaan kohtaan.
Mengelen ja hänen perheensä ystävä Saksassa, Hans Sedlmeier, sanoi haastattelijalle: ”Voisin kertoa, mitä Mengele teki, mitä hän teki Auschwitzissa, mitä hän teki Auschwitzin jälkeen, mutta te ette uskoisi minua. Sanomalehdet eivät julkaise totuutta, koska se ei ole juutalaisten etujen mukaista - - Kieltäydyn puhumasta Mengelestä. (the New York Times 13.6.1985).
Lähettänyt Vesa I Laurio
(http://www.vesailaurio.net/2008/02/mengele.html)
http://moranen.blogspot.com/
KESKITYSLEIRIT
Poikkesin taas lukemaan pitkän sepustuksesi, jossa et tunnu näkevän metsää puilta.
Kerrohan, miksi tarvittiin ne kaikki keskitysleirit ja koko juutalaisen väestön siirto niihin? Mitä jos kaikki suomalaisetkin kuljetettaisiin tuommoisiin, sinutkin? Ainakin minä tykkään asua kotona ja lapseni myös, vaikka keskitysleirillä saisi muka marmeladia leivän päälle kärsien itse aliravittuna, sairaana ja täitä päässä kuhisevana likaisessa ja kylmässä hökkelikylässä.
- Palataan myöhemmin vielä Lutheriin ja Kristalliyöhön (saksaksi 'Kristallnacht'), jahka tässä nukutaan ensiksi yön yli.
Sanasinko
http://www.sanasinko.net/
LUTHERIN SIEMEN HOLOKAUSTILLE
Vähän ennen kuolemaansa Martti Luther kirjoitti kirjan "Juutalaisista ja heidän valheistaan", joka loi pohjaa juutalaisten joukkomurhalle.
Lainaus:
Luther esitti seitsemän käskyä juutalaisten käsittelystä: 1) Heidän synagoogansa tai koulunsa sytytettäköön tuleen. 2) Heidän talonsakin samalla tavalla rikkirevittäköön. 3) Heiltä otettakoon pois kaikki heidän rukouskirjansa ja Talmudin selityksensä. 4) Heidän rabbiineitaan kiellettäköön elämän ja hengen menettämisen uhalla vast’edes opettamasta. 5) Juutalaisilta kokonaan peruutettakoon tien ja saattovartion käyttöoikeus, sillä heillä ei ole maaseudulla mitään tekemistä. 6) Heiltä kiellettäköön koronkiskominen ja heiltä otettakoon kaikki omaisuus ja hopea- ja kultakalleudet ja pantakoon syrjään talletettaviksi. 7) Nuorille voimakkaille juutalaismiehille ja juutalaisnaisille annettakoon käteen varsta, kirves, kuokka, lapio, rukki, värttinä ja annettakoon heidän ansaita leipänsä otsansa hiessä. Luther kertasi käskyt ja teki niihin mielentilaansa kuvaavia lisäyksiä. Rabbiinien opetuksen keskeyttäjiä opastetaan: ”heittäköön heidän päälleen siansontaa”.
Luther osoittaa vetoomuksensa ruhtinaille, jotka panivat hänen ohjeidensa mukaan toimeksi. Hän puhuttelee myös tavallista majatalojen rahvasta, joka voi joutua juutalaisen kanssa samaan pöytään: ”Kun sinä näet jonkun juutalaisen tai häntä ajattelet, niin puhu itseksesi näin: katso, tuo turpa” ... ”minunko pitäisi sellaisen perkeleellisen turvan kanssa syödä, juoda ja puhua?”.
- Lainaus Voima-lehden arkistosta 10/2006:
http://www.voima.fi/content/view/full/1930
Sanasinko
http://www.sanasinko.net/
The Text is deleted
The Text is deleted
Keskitysleireistä ja Lutherista
Kolmannen valtakunnan keskitysleireille lähetettiin valtion poliittiset viholliset, rikolliset ja sotavangit. Vuonna 1933 Hitler rupesi heivaamaan juutalaisia pois Saksan mediasta, hallituksesta ja pankkitoiminnasta, joissa heillä oli törkeä yliedustus. Sitten Saksassa tehtiin laittomaksi juutalaisten mediaomistus, joka nähtiin saksalaisten vastaisena ja hyvin kommunismin myönteisenä. Juutalaisten maastamuuttoa Saksasta myös rohkaistiin paljon, ja juutalaiset haluttiin ulos Saksasta ja Euroopasta. Tästä kaikesta johtuen juutalaisten maailmankongressi julisti maailmanlaajuisen boikotin Saksaa vastaan, "Judea Declares War On Germany" (The Daily Express, 23.3.1933). Juutalaisista tuli näin Saksan valtion vihollisia ja monet heistä pistettiin keskitysleireille vangiksi ja pakkotöihin sotateollisuudelle, ja myös näiden leirien kautta heitä kuljetettiin itään NL:lta vallatuille alueille. Saksa yksinkertaisesti teki vain sen mitä Eurooppa oli tehnyt satoja kertoja aikaisemmin juutalaisille: Saksalaiset potkivat heidät pihalle, koska heillä meni [jälleen] hermot juutalaisten saksalaisvastaisuuteen, kommunismin tukeen ja kaikkeen muuhunkin median ja pankkiiriuden väärinkäyttöön. Saksassa myös oli pelätty koko 1920-luvun ja 30-luvun ajan kommunistien mahdollista vallankumousta, jota kommunistit olivat jo v. 1919 yrittäneet Saksassa, eli juutalaisten suuri kommunismin tuki oli tukahdutettava tehokkaasti ja mahdollisimman nopeasti. Lisäksi juutalaisia myös pidettiin vastuussa Saksan kärsimästä ensimmäisen maailmansodan häviöstä.
Keskitysleirejä oli lähes kaikissa sotaa käyvissä maissa. Neuvostoliitossa lähetettiin miljoonia ihmisiä keskitysleireille Siperiaan ja muualle, sotavankeja, poliittisia vihollisia ja myös jonkin verran juutalaisia. USA:ssa, Japanin hyökättyä Pearl Harboriin, japanilaiset jotka olivat USA:ssa vangittiin keskitysleireille. Lisäksi sodan aikana ja heti sen jälkeen miljoonia saksalaisia laitettiin liittoutuneiden keskitysleireille, joissa oli vain aidat ympärillä, joissa saksalaisia kuoli 1,5 - 2 miljoonaa aliravitsemuksesta ja taudeista. Kaiken kaikkiaan liittoutuneiden "hyvät voimat" tapattivat näännyttämällä saksalaisia siviilejä ainakin n. 9 miljoonaa - mukaanlukien nuo 1,5 - 2 miljoonaa keskitysleireillä kuollutta saksalaista (Crimes And Mercies, s. 124). Eli siis myös saksalaiset kärsivät keskitysleireillä.
No Lutherista täällä on jo niin hyvin puhuttu että en varmaan paljoa voi lisätä. Mutta lyhyesti kuitenkin vielä: Martti Luther (uskonpuhdistuksen suurmies) oli elämässään aluksi hyvin juutalaismyönteinen, ja kirjoitteli varsin positiivisesti heistä. Luther kuitenkin muutti mielensä heti kun hän luki juutalaisuuden pyhimmän oppikirjan, Talmudin. Tämän jälkeen Luther ymmärsi mistä juutalaisuudessa tosiaan oli kyse. Muutama ote Talmudista:
154. Sanhedrin 106a,b: Maria oli huora; Jeesus oli paha mies.
156. Sotah 47a; Sanhedrin 107b: Jeesus erotettiin seurakunnasta, koska hän ajatteli vietellä naisen, ja suruissaan ja sekavana hän alkoi palvoa tiiliskiveä. Jeesus oli noita, joka vietteli, turmeli ja tuhosi Israelin.
162. Sanhedrin 43a: Jeesus syyllistyi noituuteen ja luopumukseen; hän ansaitsi teloituksen. Jeesuksen opetuslapset ansaitsivat kuoleman.
171. Gittin 57a: Jeesus lähetettiin rabbien moittimisen vuoksi helvettiin, jossa häntä rangaistaan keittämällä häntä kiehuvassa ulosteessa. Jeesus luettiin yhdeksi niistä kolmesta suurimmasta "Israelin synnintekijästä" (Jeesus, Bileam, Tiitus), jotka Israel on koskaan tuntenut.
5. Ketuboth 111a: Ei-juutalaiset ovat kansaa, joka on kuin aaseja - orjia, jotka katsotaan isännän omaisuudeksi.
6. Jebamoth 98a: Kaikki ei-juutalaisten lapset ovat oikeudellisesti äpäriä, koska ei-juutalaiset ovat vain eläimiä.
13. Baba Mezia 114b: Juutalaiset haudat saastuttavat (seitsemän päivän ajan) mutta ei-juutalaisten haudat eivät saastuta, koska ei-juutalaiset eivät ole ihmisiä (taustana 4. Moos. 19:14). - - Vain juutalaiset ovat ihmisiä; muut ovat eläimiä (perusteluna Hes. 34:31: Te olette minun lampaani, - - te ihmiset").
33. Sanhedrin 57b: Ei-juutalaisen teloittamiseksi vain yhden henkilön todistus riittää, vaikka sukulaisen.
34. Baba Kama 113b; Baba Mezia 24a: Jos ei-juutalainen kadottaa jotakin, juutalainen saa pitää sen, vaikka tietäisikin omistajan.
39. Baba Kama 113a: On luvallista pettää ja huijata, jos oikeutta käydään ei-juutalaista vastaan.
45. Sanhedrin 57a: Ei-juutalaisen täytyy maksaa palkkaa juutalaiselle, mutta juutalaisen ei tarvitse maksaa palkkaa ei-juutalaiselle.
37. Sanhedrin 57a: Jos ei-juutalainen ryöstää juutalaisen, hänen täytyy maksaa tälle takaisin. Mutta jos juutalainen ryöstää ei-juutalaisen, juutalainen saa pitää saaliin. Samoin jos ei-juutalainen tappaa juutalaisen, ei-juutalainen on tapettava. Mutta jos juutalainen tappaa ei-juutalaisen, juutalainen on vapaa.
46. Baba Kama 37b: Jos ei-juutalaisen härkä puskee israelilaista härkää, ei-juutalaisen täytyy maksaa vahingot täysimääräisinä. Mutta jos israelilaisen härkä puskee ei-juutalaista härkää, israelilainen ei ole velvollinen maksamaan mitään.
47. Baba Kama 38a: Ei-juutalaiset ovat Israelin lain suojan ulkopuolella. Jumala on jättänyt heidän rahansa Israelin vapaasti käytettiväksi.
http://www.vesailaurio.net/2008/01/juutalaisuuden-opinkappaleet.html
No ei mikään ihme että Luther nämä juutalaisuuden kirjoitukset luettuaan muutti asennettaan juutalaisia kohtaan ja alkoi saarnata heitä vastaan. Kirjassaan Juutalaisista ja Heidän Valheistaan, Luther puhuu näistäkin asioista paljon.
http://moranen.blogspot.com/
-
-
Kirjoittajan syytä palata todellisuuteen
JUUTALAISET OLIVAT JULISTANEET SAKSALLE SODAN!
Juutalaiset olivat julistautuneet Saksan vihollisiksi ja siten turvallisuusriskiksi. Heti Hitlerin valtaan noustua v. 1933 he (mm. World Jewish Congress, puheenjohtaja Untermeyer) julistivat "pyhän sodan" Saksaa vastaan. Saksalaiset tuotteet asetettiin maailmanlaajaan boikottiin, laivojen purkamisia estettiin jne. Uudelleen juutalaiset julistivat Saksalle sodan 5.9.1939, kun sionistijohtaja Chaim Weizmann koko maailman juutalaisväestön puolesta ilmoitti, että "juutalaiset seisovat Ison-Britannian rinnalla ja tahtovat taistella demokratioiden puolella. - - Jewish Agency on valmis ryhtymään välittömiin järjestelyihin juutalaisen työvoiman, teknisen taidon, varojen jne. ottamiseksi käyttöön". Weizmann siis julisti, että Saksan juutalaiset ovat Saksan vihollisia, jotka taistelevat Saksaa vastaan. Kansainvälisen lain nojalla Saksa saattoi internoida juutalaisväestön vihollisvoimana ja käyttää sitä työvoimana.
Muistutus
"On another occasion, when the crematoria became too full to accommodate the thousands of Jews streaming into the camp, he had trenches dug, which were then filled with gasoline and set ablaze. Both the dead and the living, adults as well as children and infants, were thrown bodily into these pits to be destroyed under Mengele’s supervision.
"While it is nearly impossible to distinguish among Mengele’s murderous acts as to which ones were worse than others, perhaps one incident exemplifies the demonic nature of the man perhaps better than most. A Russian inmate named Annani Silovich Pet’ko witnessed a scene that defies description and comprehension:
"After a while a large group of SS officers arrived on motorcycles, Mengele among them. They drove into the yard and got off their motorcycles. Upon arriving they circled the flames; it (sic) burned horizontally. We watched to see what would follow. After a while trucks arrived, dump trucks, with children inside. There were about ten of these trucks. After they had entered the yard an officer gave an order and the trucks backed up to the fire and they started throwing those children right into the fire, into the pit. The children started to scream; some of them managed to crawl out of the burning pit. An officer walked around it with sticks and pushed back those who managed to get out. Hoess (the Auschwitz commandant) and Mengele were present and were giving orders."
Tuossahan kerrotaan, että kun krematorio oli liian täynnä, tehtiin isoja kaivauksia, joihin kaadettiin bensaa ja sytytettiin palamaan. Näihin kaivauksiin työnnettiin sitten niin elävät kuin kuolleet, aikuiset niin kuin lapset ja vauvat.
Venäläinen keskitysleirin vanki nimeltään Annani Silovich Pet’ko kertoi lisäksi seuraavasta:
Suuri ryhmä SS-virkailijoita ajoi pihalle. Saavuttuaan he sytyttivät tulikehän, joka paloi vaakatasossa. Jonkun ajan kuluttua kuorma-autot saapuivat, kippikuormurit, sisällään lapsia. Kuorma-autoja oli noin kymmenen. Saavuttuaan pihalle virkailija antoi käskyn ja kuorma-autot peruutettiin tulta päin ja SS-miehet aloittivat suoraa päätä lasten heittämisen tuleen kaivannon sisään. Lapset alkoivat kirkua; jotkut heistä onnistuivat ryömimään palavasta kuopasta. SS-mies käveli kuopan ympäri kepein ja työnsi takaisin lapset, jotka olivat onnistuneet pääsemään pois. Auschwitzin komentaja Hoess ja Mengele olivat läsnä antamassa määräyksiä.
- Kysäisenpä sinulta Vesa I Laurio, miksi sivuutit vailla minkäänlaista huomiota tässä ketjussa olleen viestini ja edellisen lainaukseni? Taistelet blogissasi aborttia vastaan, mutta lasten tuleen heittämisen sivuutit tuosta vaan. Mitä jos tämä tuleen heittäminen olikin totta niin kuin silminnäkijä kertoi? Lutherhan opasti polttamaan, jonka natsit oppivat tosi hyvin.
Taidat olla aika naiivi. Kautta rantain myönnät, että juutalaiset vietiin keskitysleireihin, mutta että heillä olisi ollut siellä hyvät olot... Tajuat kai itsekin, ettei yhdelläkään pienellä lapsella ole hyvä olo jouduttuaan erotetuksi vanhemmistaan.
Sanasinko
The Text is deleted
The Text is deleted
KRISTALLIYÖ eli KRISTALLNACHT
Luultavasti kaikki muut maailmassa paitsi luterilaiset itse näkevät Lutherin ja Hitlerin yhteyden. Ja jos luterilaiset kuulevatkin tästä, he torjuvat asian. Mutta ei pidä ihmetellä, jos luterilaisilla on erityisen huono kaiku juutalaisten korvissa. Ajatelkaapa asiaa heidän kannaltaan...
Seuraavassa pari pätkää Wikipediasta.
Lainaus:
"Lutherin kirjaa Juutalaisista ja heidän valheistaan on pidetty Lutherin tuotannon häpeäpilkkuna, sillä kirjaan sisältyy 'juutalaisten valheiden' kuulemisesta pääsemiseksi muun muassa kehotus esivallalle polttaa juutalaisten synagogia. Koska Luther katsoi Raamatun nojalla, että muun muassa jumalanpilkka, kristittyjen eksyttäminen pois Kristuksesta ja esivallan halveksiminen ovat vääryyksiä, hän kehotti esivaltaa rankaisemaan vääryyttä tekeviä juutalaisia. Kansallissosialistisessa Saksassa Lutherin kirjaa käytettiin juutalaisvihan lietsontaan.
"Lutherin mukaan esivallan pitäisi rangaista jumalanpilkasta ja sillä on oikeus puolustaa totuutta ja oikeaa Jumalaa. Hän kehotti muun muassa polttamaan synagogat. Rangaistukset muuttuvat ajan hengen mukaan. Viimeisinä elinvuosina Lutherin on kuvattu olleen ärtyisä, ja jotkut ovat saattaneet nähdä tässä syyn hänen juutalaisia ja uudestikastajia vastaan laatimillensa kirjoituksille. Luther itse sanoi kirjoituksessaan Juutalaisista ja heidän valheistaan, että häneltä on pyydetty kirjoitusta juutalaisista. Joidenkin kristittyjen pelättiin horjuvan kristillisestä uskostaan juutalaisen uskonnon puoleen, koska Luther ei ollut ottanut kovin näkyvästi kantaa sitä vastaan 'Minä en soisi, että kristityt antaisivat juutalaisten vietellä itsensä samaan kurjuuteen ja surkeuteen, jossa he itse ovat.' (kirjan esipuheessa)
"Päätoimittaja Erkki Hartikainen on verrannut Lutheria juutalaisvihassaan muun muassa Adolf Hitleriin."
Tästä taas näkee Lutherin syntymäpäivän ja Kristallnachtin yhteyden, kun natsit hyökkäsivät juuri tuolloin juutalaisten kimppuun ja tuhosivat heidän hautausmaitaan ja lähes kaikki heidän synagogansa, heidän 8000 liikettään ja monta kymmentä tavarataloaan, ja 30 000 juutalaista vietiin keskitysleireihin ja satoja hakattiin kuoliaaksi:
Lainaus:
"Martti Luther (/ˈlutːer/, saks. Martin Luther, sukunimi alkujaan Luder, 10. marraskuuta 1483 Eisleben – 18. helmikuuta 1546 Eisleben) oli saksalainen pappi ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymisen."
Lainaus:
"Kristallnacht, also known as Reichskristallnacht, Reichspogromnacht, Crystal Night and the Night of the Broken Glass, was a pogrom against Jews throughout Germany on November 9–November 10, 1938.
Jewish homes along with 8,000 Jewish shops were ransacked in numerous German cities, towns and villages, as civilians and both the SA (Sturmabteilung) and the SS (Schutzstaffel) destroyed buildings with sledgehammers, leaving the streets covered in shards of glass from broken windows — the origin of the name 'Night of Broken Glass.' Jews were beaten to death; 30,000 Jewish men were taken to concentration camps; and 1,668 synagogues ransacked, with 267 set on fire."
Lainaukset: Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Luther
http://en.wikipedia.org/wiki/Kristallnacht
Sanasinko
http://www.sanasinko.net/
Ilkeämieliselle huijaajalle
KRISTALLIYÖ
Koska yleisesti uskotaan, että ns. Kristalliyö (9.-10.11.1938), jolloin Saksassa tuhottiin juutalaisten synagogia ja rikottiin juutalaisten liikkeiden ikkunoita, oli Saksan hallituksen ja natsipuolueen järjestämä, on syytä tuoda esiin, mitä todellisuudessa tapahtui.
Lähteeni on IHR:n (www.ihr.org) arkistosta löytyvä Ingrid Weckertin artikkeli ”’Crystal Night’ 1938: The great Anti-German spectacle”.
Artikkelista käy ilmi, että kristalliyö oli sionistijuutalaisten salajuoni. Sionisteille oli tärkeämpää oma päämääränsä, muuttolupien saaminen Palestiinaan sitä silloin hallinnoivilta briteiltä, kuin omat kanssajuutalaisensa. Kristalliyön tarkoituksena oli kerätä juutalaisille sympatiaa briteiltä ja muulta maailmalta (joka painostaisi brittejä), jotta juuri silloin päätäntävaiheeseen tuleva muuttolupa-asia Lontoossa saisi sionisteja tyydyttävän tuloksen.
Juutalaiset olivat julistaneet Saksalle taloudellisen ja poliittisen sodan 24.3.1933, mutta pian sen jälkeen Palestiinan juutalaiset ottivat yhteyttä Saksan hallitukseen, että boikotti perutaan Palestiinan osalta, jos juutalaiset pääsevät muuttamaan Saksasta Palestiinaan. Syntyi ns. Haavara-sopimus toukokuussa 1933; britit vaativat muuttajilta vain 1000 punnan varat, ja sopimus oli voimassa vuoden 1941 lopulle.
Arabit vastustivat juutalaisten muuttoa alueelle, ja sen vuoksi vuonna 1938 britit rajoittivat muuttoa. Arabit olivat nousseet kapinoimaan, mutta ylikomissaari MacMichaels kukisti alkuvuodesta 1938 kapinan ja arabit tyynnytettiin luopumalla Palestiinan jaosta ja pysäyttämällä juutalaismuutto. Lokakuussa 1938 MacMichaels palasi Lontooseen neuvottelemaan maahanmuuton ehdoista, ja lopullinen päätös oli määrä tehdä 8.11.1938!! Kristalliyö oli 9.-10.11.1938.
Juutalainen Herschel Grynszpan ampui 7.11.1938 Pariisissa Saksan suurlähetystössä lähetystösihteeri Ernst von Rathin, mutta hän kuoli vasta seuraavan päivän iltana. Tarkoitus oli näin juuri ennen Lontoon päätöstä tehdä shokkivaikutus britteihin, jotta ovet Palestiinaan heille avautuisivat. Von Rathin murhasta olisi sionistien mukaan seurauksena juutalaisvastaisia mielenosoituksia Saksassa, ja tällainen hyökkäys juutalaisia vastaan toisi sympatiaa heille. Sionistit myös järjestivät nuo juutalaisvastaiset mielenosoitukset!
Jo 8.11.1938 useita tuntemattomia henkilöitä (todellisuudessa sionisteja) saapui useisiin pikkukaupunkeihin Hessenissä, ja he menivät paikallisten johtohenkilöiden luokse ja kysyivät: ”Mitä toimia teillä on suunnitteilla juutalaisia vastaan?” Nämä tietenkään eivät tienneet sellaisista mitään, ja sitten vieraat tekeytyivät järkyttyneiksi ja sanoivat, että kyllä juutalaisia vastaan täytyy tehdä jotain. Sitten he häipyivät. Paikalliset virkamiehet ilmoittivat näistä käynneistä poliisille.
Seuraavana iltana eräässä kaupungissa kaksi SS-jäseniksi pukeutunutta miestä tuli SA-everstin luokse ja määräsivät tuhoamaan läheisen synagogan. Tämä kieltäytyi ja ilmoitti asiasta esimiehilleen. Tämä osoittaa, että ko. vieraat olivat ulkomaalaisia, sillä SA ja SS olivat tyystin eri järjestöjä.
Tämän johdosta (kun siis paikallisia johtajia ei saatu tuhoamaan juutalaisten synagogia) vieraat muuttivat taktiikkaa: he siirtyivät kadulle ja kiihottivat ihmisiä siellä hyökkäämään juutalaisia vastaan ja tuhoamaan heidän rakennuksiaan, ja osa roskaväestä lähtikin tähän mukaan. Tätä tapahtui useissa kaupungeissa: he kiihottivat ihmisiä toreilla, heittivät kiviä ikkunoihin ja valtasivat mukaan tulleen roskaväen avulla juutalaisia rakennuksia, ja sitten he hävisivät. Osa näistä mellakoista alkoi jo 8.11. ennen von Rathin kuolemaa. Hän oli elossa ”vainojen” alkaessa.
Juutalaisten tarkoitus tietenkin oli, että von Rath kuolee heti 7.11., koska Lontoon päätös olisi seuraavana päivänä. Tällöin mellakat olisi järjestetty jo aiemmin. On siis selvää, ettei von Rathin kuolema ollut syynä kristalliyön tapahtumiin.
Illalla 9.11. alkoi järjestelmällinen organisoitu toiminta: 5-6 nuoren miehen ryhmät alkoivat kepeillä rikkoa ikkunoita täysin tunteettomina. Nämä eivät olleet juutalaisia vihaavia SA-miehiä, sillä mitään raivon merkkejä ei ollut. Rahvasta siis tuli mukaan näiden joukkojen mukaan tekemään tuhotöitä.
Tapahtui myös, että puoluejohtajia herätettiin puhelinsoitoilla keskellä yötä, ja soittaja sanoi olevansa päämajasta ja kysyi, mitä ko. kaupungissa tapahtuu. Jos puoluejohtaja vastasi, että ei mitään, vastaukseksi tuli, että tänä yönä juutalaisille näytetään kaapin paikka; soittaja sanoi saaneensa käskyn tästä. Useat puoluejohtajat tällöin eivät ymmärtäneet ollenkaan, mistä on kyse. Tapahtui paljon sekaannuksia. Kaikki tämä kävi ilmi sodanjälkeisissä oikeudenkäynneissä.
Sionistit olivat valinneet ajankohdan hyvin taitavasti. Juuri tuolloin, 8.-10.11.1938 Hitler ja puolueveteraanit sekä aluejohtajat olivat kokoontuneet Müncheniin vuosittaiseen muistojuhlaansa, jossa juhlittiin 15 vuotta aiemmin tapahtunutta Hitlerin ja eräiden muiden vallankaappausyritystä Baijerissa. Alueiden johto oli juhlien ajan sijaisten harteilla.
Vasta osallistujien ollessa päivällisellä 9.11. alkoi tihkua tietoja tapahtumista Müncheniin. Hitler poistui asuntoonsa, ja Göbbels nousi puhumaan ja ilmoittamaan viime uutisia. Hän kertoi, että von Rath oli kuollut ja että 2-3 paikassa on juutalaisvastaisia mielenosoituksia. Edelleen hän sanoi, että se aika on ohi, jolloin juutalaiset saattoivat tappaa saksalaisia rankaisematta. Nyt laillisia keinoja tultaisiin käyttämään, yksityiset toimet kiellettäisiin. Göbbels ehdotti vertaisilleen (hän oli Berliinin aluejohtaja) ja SA:n päällikölle Lutzelle, että he ottaisivat yhteyttä aluetoimistoihinsa rauhan ja järjestyksen palauttamiseksi! Ehdotusta noudatettiin.
Ei siis pidä paikkaansa, että Göbbels olisi aloittanut vainot. Hän päinvastoin yritti heti estää ne. Aamulla 10.11.1938 Göbbels oli raivoissaan saatuaan tietää sen tuhoa, joka kristalliyönä oli tapahtunut. Eikä sitä paitsi 9.11. klo 21:n jälkeen pidetty puhe voi aloittaa vainoja, jotka olivat saaneet alkunsa jo edellisenä päivänä tuntemattomien vieraiden tultua. Tarkkaan ei tiedetä, mitä Göbbels puheessaan sanoi, mutta se tiedetään, mitä SA:n johto ja aluejohtajat tekivät: he riensivät puhelimeen ja käskivät välittömästi taata rauha ja järjestys. Puhelut kirjattiin ylös.
SA:n päällikkö Lutze määräsi: ”Missään oloissa yksikään SA-mies ei saa ottaa osaa juutalaisvastaiseen mielenosoitukseen; mielenosoitukset on pysäytettävä”. Tästä oli se seuraus, että SA-miehet alkoivat vartioida juutalaisten kauppoja ja rakennuksia tuona yönä. Tästä on monta todistajaa. SS ja poliisi saivat samat määräykset! (telex tallella Nürnbergissä).
Klo 01.00 Hitler sai tietää juutalaisvainoista ja hän raivostui. Hän määräsi heti Münchenin poliisipäällikön luokseen ja antoi käskyn, että tuhopoltot on heti lopetettava ja varmistettava, ettei ilkitöitä enää tapahdu Münchenissä. Sitten Hitler soitti ympäri valtakuntaa saadakseen selkoa asiasta. Aluetoimistoille hän määräsi: ”Korkeimman päällikön pikamääräys: Juutalaisten liikkeisiin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvia tuhopoltot ovat kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa kiellettyjä.”
Miksi sitten SA-miehiä oli mukana tuhotöissä huolimatta omien johtajiensa määräyksistä? Ainakin 3 SA-joukkoa 28:sta toimivat Lutzen käskyjen vastaisesti. He tuhosivat juutalaisten rakennuksia ja synagogia päinvastoin kuin Lutze määräsi. Asia on selvinnyt sodanjälkeisissä oikeudenkäynneissä. Nämä oikeudenkäynnit perustuivat pääasiassa SA-prikaatin 50 päällikön Lucken raporttiin, joka alkaa: ”10.11.1938 klo 3 aamulla sain seuraavan määräyksen: 'Joukkojen johtajan määräyksestä kaikki juutalaiset synagogat prikaatin alueella on heti räjäytettävä tai sytytettävä tuleen…'”. Raportissa on sitten lista tuhotuista synagogista.
Ristiriitaan on seuraava selitys: Mannheimin SA-päällikkö Fust oli myös Münchenin tapaamisessa. Fust toimi Lutzen määräyksen mukaisesti ja soitti toimistoonsa. Puhelun vastaanottaja (jonka nimi ei koskaan ole tullut ilmi; kyseessä oli paikalle järjestetty sionistien agentti, tämä on tullut ilmi sodanjälkeisissä oikeudenkäynneissä) ei antanut määräystä eteenpäin Fustin sijaiselle Luckelle. Sen sijaan hän antoi päinvastaisen määräyksen! Hän kutsui toimistoon SA-eversti Fritschen, joka ei ollut järin älykkään maineessa. Tälle hän näytti paperia, jonka mukaan synagogat on tuhottava. Fritsch soitti paikalliselle puoluejohtajalle ja tämän apulaiselle, ja nämä tulivat toimistoon. Samalla puhelinmies ilmoitti muillekin SA-johtajille asiasta. Näin kaikki saivat väärän määräyksen, eikä kukaan kysynyt varmistusta.
SA-miehet aloittivat tuhoamisen, koska luulivat, että niin oli käsketty. Tunteja myöhemmin puhelinmies soitti vihdoin Luckelle ja välitti tälle väärän määräyksen, ja kertoi, että hävitystyö on jo käynnissä. Lucke sitten toteutti tuhotyön Darmstadtissa. Seuraavana aamuna Lucke kirjoitti mainitun raportin.
Saksan johtajilta ei siis tullut tuhoamismääräystä! Se tuli tuolta soluttautuneelta puhelinmieheltä. Kristalliyön jälkeen aamulla Göbbels ilmoitti radiossa, että kaikki toimet juutalaisia vastaan on kielletty ankarien rangaistusten uhalla. Hän ilmoitti, että juutalaiskysymys ratkaistaan Saksassa laillisin keinoin.
Kaikki puoluevirkailijat ja hallituksen jäsenet olivat kristalliyön tapahtumista raivoissaan. Göring valitti, että erikoisikkunalasia on vaikea korvata uudella, koska niitä ei valmisteta Saksassa; niitä saisi vain Belgiasta, mutta juutalaisten julistettua Saksalle taloudellisen sodan Saksalla ei ollut ulkomaanvaluuttaa. Koska perussyy on siis juutalaisilla itsellään, rikkaammille juutalaisille (varallisuus yli 5000 markkaa, tuolloin pieni omaisuus) määrättiin yhteinen yhden miljardin markan sakko.
Kristalliyön jälkeen Hitler määräsi perustettavaksi keskusviraston organisoimaan juutalaisten muuttoa maasta mahdollisimman pian. Muut maat eivät ottaneet heitä vastaan, ja he pääsivät vain Palestiinaan (em. Haavara-sopimus). Monikaan juutalainen kuitenkaan ei halunnut muuttaa Palestiinaan, jossa ei ollut kehittyneitä rahamarkkinoita. Saksa yritti erityistoimin saada aikaan oven avautumisen juutalaisten poismuutolle, mutta ei onnistunut.
Kesällä 1938 perustettiin sitten hallitustenvälinen pakolaiskomitea, johdossa George Rublee.Tammikuussa 1939 Rublee ja Saksan hallitus allekirjoittivat sopimuksen, että Saksan juutalaiset voivat muuttaa haluamaansa maahan. USA:n Britannian-suurlähettiläs Joseph Kennedy ja Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri Weizsäcker yrittivät torpedoida sopimuksen, mutta Hitler itse tuli väliin ja pelasti sopimuksen lähettämällä valtionpankin presidentti Schachtin Lontooseen keskustelemaan Rubleen kanssa.
Sopimus oli Rubleen mukaan ”sensaatiomainen”: Erikoisjärjestelyin taattiin muuttavien juutalaisten taloudellinen turvallisuus, koulutusleirejä järjestettiin uusien ammattien hankkimiseksi, yli 45-vuotiaat juutalaiset saivat joko jäädä tai lähteä. Saksaan jääneille taattiin vapaudet. Saksassa ei ollutkaan juutalaisiin kohdistuvia välikohtauksia ennen sodan alkua. Syyskuuhun 1940 mennessä Saksasta oli muuttanut Palestiinaan puoli miljoonaa juutalaista.
Saksan hallitus tai natsipuolueen johtajat eivät olleet missään tekemisissä kristalliyön kanssa. Kristalliyö oli sionistien juoni omien päämääriensä saavuttamiseksi. Saksan johto oli täysin yllättynyt ja järkyttynyt tapahtumista. Hitleriä inhotti koko kristalliyö niin paljon, että hän kielsi puhumasta asiasta hänen läsnä ollessaan.
von Rathin murhanneen Grynszpanin takana oli Pariisissa toimiva sionistinen LICA-järjestö (International League Against Antisemitism; takana juutalainen Bernard Lecache) ja sen kuuluisa lakimies Moro Giafferi. Tämä hoiteli Grynszpanin asioita kuin isä konsanaan.
Tuhoista sen verran, että ”kaikkia” synagogia tai kauppoja ei tuhottu. Saksan 1400 synagogasta tuhoutui 180. Saksassa oli noin 100 000 juutalaista liikettä, ja 7500:sta rikottiin ikkunat.
Useassa tapauksessa juutalaiset tappelivat yhdessä saksalaisten naapureidensa kanssa tuhoajia vastaan. Poliisi ja puoluevirkailijat olivat juutalaisten puolella! Juutalaiset pyysivät poliisia tutkimaan ilkitöitä, ja poliisi tutki!
Vääryys sai kruunauksensa, kun Maailman juutalaiskongressin presidentti Nahum Goldman vaati Saksan Liittotasavallan liittokanslerilta Konrad Adenauerilta vuonna 1952 korvauksia Kristalliyöstä 500 miljoonaa dollaria, ja sodan hävinnyt Saksa tietenkin joutui maksamaan.
http://www.vesailaurio.net/2008/02/kristalliy.html
Historiallista totuutta ei voi kumota
Lainaus:
Laaja holokaustiarkisto avautui vuosikymmenten odottelun jälkeen
Julkaistu: 17.1.2008 21:55
STT–DPA
Washington. Miljoonat juutalaisten kansanmurhaan liittyvät asiakirjat ovat viimein auenneet yleisön ja tutkijoiden käyttöön Yhdysvaltain holokaustimuseossa Washingtonissa. Niin sanottu ITS-arkisto pidettiin salassa yli viidenkymmenen vuoden ajan.
Arkisto sisältää tiedot jopa yli 17 miljoonasta natsi-Saksan uhrista. Mukana on niin pidätys-, keskitysleiri- kuin kuljetusasiakirjojakin. Liittoutuneet keräsivät arkiston toisen maailmansodan jälkeen Saksan Bad Arolseniin, ja vuodesta 1955 lähtien se oli 11 länsimaan valvonnassa.
Valtiot olivat juutalaisryhmien ja Yhdysvaltain painostuksesta huolimatta haluttomia avaamaan ITS:ää. Syyksi mainittiin useimmiten yksityisyydensuojaan liittyvät kysymykset. Kriitikoiden mielestä maat vain pelkäsivät, että asiakirjat paljastaisivat natsien ulkomaisia kätyreitä.
Vuonna 2006 Saksa taipui arkiston avaamiseen, ja muut kymmenen maata seurasivat nopeasti perässä. Viime vuonna arkisto sitten myöntyi luovuttamaan kopiot asiakirjoista holokaustia tutkiville laitoksille Yhdysvalloissa, Israelissa ja Puolassa. Urakka oli melkoisen mittava, sillä asiakirjoja on noin 70 miljoonaa.
- Lainaus: Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Laaja+holokaustiarkisto+avautui+vuos...
HUOM! Jos arkistossa on pidätys-, keskitysleiri- ja kuljetusasiakirjojakin jopa 17 miljoonasta juutalaisesta uhrista liittoutuneiden keräämänä ja 11 länsimaan valvomana, juutalaisten joukkomurhaakaan ei kukaan voi kumota.
Sanasinko
Mitä ihmettä?
"Jos arkistossa on pidätys-, keskitysleiri- ja kuljetusasiakirjojakin jopa 17 miljoonasta juutalaisesta uhrista"
No ei muuten varmasti ollut mitään 17 miljoonaa juutalaisuhria. Kirjoititkohan oikein tuon?
Mutta viittaa sitten ihmeessä joihinkin todisteisiin sieltä tarkemmin, jos siellä muka on todisteet kaasutusväitteisiin, 6 miljoonan juutalaisen kuolinlukuun ja Hitlerin käskyyn tappaa Euroopan juutalaiset. Kumma että kukaan muu ei ole mitään todisteita sieltä löytänyt.
http://moranen.blogspot.com/
Lue
liittämäni uutinen. Siinä oli linkki.
Sanasinko
Historiallinen valhe ei ole "historiallinen totuus"!
Sinun huijauksillasi ei ole mitään loppua! Siirryt huijauksesta toiseen sujuvasti kuin kala vedessä. Huijaushurmoksessasi yllyt huutamaan: "Historiallista totuutta ei voi kumota!" Sinulle "historiallinen totuus" on sitä, mitä STT ja Helsingin Sanomat - molemmat juutalaisnyrkkejä - sanovat! Etkö tiedä, että STT ja HS pyrkivät kiihkeästi ja kiivaasti historialliseen valheeseen ja Suomen kansan huijaamiseen, koska ne molemmat ovat juutalaiskontrollissa? Katso blogissani tällä hetkellä päällimmäisenä olevaa kirjoitusta. HS ja juutalaiset ovat huijanneet Suomen kansaa "holokaustilla" jo yli 60 vuotta! "Holokausti" on historiallinen valhe.
Etkö näe, kuinka narrimaisia STT ja HS ovat: ne puhuvat "miljoonien juutalaisten kansanmurhasta", vaikka sinun mukaasi asian todistava arkisto on ollut kiinni, tutkijoitten ulottumattomissa! Sinä huijaat, STT huijaa ja HS huijaa. Kuinka tiedetään "17 miljoonasta natsi-Saksan uhrista", jos arkistoa ei ole voitu edes tutkia ja mahdollisten "uhrien" lukumäärää selvittää? Ja miksi kopiot asiakirjoista luovutettiin vain juutalaistahoille, siis huijareille: Israelille, Puolalle ja USA:lle? Miksei niitä luovutettu rehellisille tutkijoille? Edelleen: miksi arkisto on pidetty kiinni puoli vuosisataa, vaikka kyseessä on näin merkityksellinen asia? "Yksityisyydensuoja" on selvästikin pelkkä säälittävä veruke. Tutkimus voidaan suorittaa ilman nimiä. Koko HS:n artikkeli on puhdasta huijausta, ja sinä olet huijari.
Sinulle tämä, että arkistossa on asiakirjoja "jopa 17 miljoonasta JUUTALAISESTA uhrista", vaikka tätä asiaa ja lukumäärää ei arkistosta ole koskaan voitu tutkia, todistaa "JUUTALAISTEN joukkomurhan". Kuinka voidaan tietää, jos ei ole voitu edes tutkia ja ottaa selville? Tuo "17 miljoonaa juutalaista uhria" on pelkkä huijausväite vailla perusteita.
Huijauksesi näkyy siinäkin, että väität 17 miljoonaa juutalaista tulleen tuhotuksi. Kuitenkin koko maailmassa oli ennen sotaa vain 15,7 - 16,6 miljoonaa juutalaista (Rassinier, Hilberg, Sanning, World Almanac)! Tuhottiinko juutalaisia enemmän kuin heitä koko maailmassa olikaan? Euroopassa oli alle 8 miljoonaa juutalaista.
Tämä samainen Arolsenin arkisto antoi vuoteen 1993 asti julkisuuteen tilastotietoja keskitysleirien rekisteröidyistä kuolemista (mukana kaikki kuolinsyyt, kulkutaudit, pommitukset, vanhuus, sairaus jne.). Kirjassaan "Lectures on the Holocaust", s. 39, Germar Rudolf esittää arkiston 1.1.1993 antamat tiedot:
Rekisteröityjä kuolemia sodan aikana keskitysleireissä oli 296 077 kpl, ja leireittäin luvut ovat: Auschwitz 60 056; Bergen-Belsen 6 853; Buchenwald 20 687; Dachau 18 456; Flossenbürg 18 334; Gross-Rosen 10 951; Majdanek 8 831; Mauthausen 78 859; Mittelbau 7 468; Natzweiler 4 431; Neuengamme 5 785; Ravensbrück 3 639; Sachsenhausen 5 014; Stutthof 12 634; Theresienstadt 29 375; muut 4 704. Mukana eivät ole Chelmno, Belzek, Sobibor, Treblinka ja jotkut Ghetot, joissa oletettiin tapetun ilman mitään rekisteröintiä.
Kuinka suuri osa noista luvuista on juutalaisia, on Rudolfin mukaan epäselvää. Rudolf on verrannut näitä lukuja niihin lukuihin, jotka on saatu suoraan tai epäsuorasti leirien itsensä dokumenteista, ja havainnut, että Arolsenin luvut ovat n. 55% dokumenteista saatavista luvuista, siis lähes puolet pienempiä. Rudolfin mukaan ollaan lähellä totuutta, jos tuo 296 077 arvoidaan todellisuudessa puoleksi miljoonaksi. Rudolf painottaa, ettei hän tiedä tarkkaan, paljonko juutalaisia menehtyi saksalaisissa keskitysleireissä, mutta kun otetaan huomioon nuo puuttuvat leirit ja se, että vain osa kuolleista oli juutalaisia, hän arvelee, että ehkä puoli miljoonaa juutalaista kuoli kaikista syistä, joista suurin syy oli ilman muuta kulkutaudit.
Kaasukammioitahan leireissä ei ollut, eikä yhtäkään juutalaista tapettu Saksan keskitysleireissä sen tähden, että olivat rodultaan/uskonnoltaan juutalaisia. Ei ainuttakaan!
Arolsenissa on siis tiedot vain noin 0,3 miljoonan ihmisen kuolemasta. Suurin kuolinsyy olivat epidemiat.
Olet suurhuijari, ja sinun on syytä lopettaa tällainen julkinen huijaaminen.
--
Vesa I Laurio kirjoitti: "Olet suurhuijari, ja sinun on syytä lopettaa tällainen julkinen huijaaminen."
- Tuosta olemme eri mieltä. Omasta mielestäni olet surkea uskonnolla ratsastaja, jolle uskonto on vain lyömiskapula. Missään vaiheessa et kerro, että ratsastat vain omalla kunniallasi motiivinasi pilkata juutalaisia ja muita vähemmistöjä.
Sanasinko
Silminnäkijät liittyen holokaustiin
Koska täällä nyt ei (tietenkään) luettu linkkejäni, niin otetaan nyt sitten tähän ote liittyen silminnäkijöihin. Oikein suomenkielellä käännettynä löytyy:
"Mitkä vaatimukset täytyy täyttää jotta silminnäkijätodistus voisi olla käytettävä oikeudessa?[7]
1. Silminnäkijän täytyy olla uskottava. Seuraavat muutama ovat muiden muassa oleellisia kriteerejä uskottavuuden määrittämisessä:
a. Sisäinen yhtänäisyys. Jos Todistajat ovat tunteellisesti liian kytkeytyneitä tutkimustapauksiin, tämä saattaa vääristää todistusta suuntaan tai toiseen, vaikka tämä ei välttämättä ole tiedollinen prosessi.
b. Todenperäisyys. Jos käy ilmi että todistaja ei ole liiaksi uskollinen totuudellisuudelle, tämä saattaa hänen lopun uskottavuutensa epäilyksen alaiseksi.
c. Pakotettu todistus. Todistuksen suorapuheisuus saattaa olla rajoitettu jos todistaja on alistettu suoralle tai epäsuoralle paineelle, joka saa hänet muokkaamaan todistustaan sen mukaan.
d. Kolmannen osapuolen vaikutus. Henkilön muistia on helppo manipuloida. Tuttavien tai median raportoimat tapahtumat voivat helposti tulla assimiloitua 'omaksi kokemukseksi'. Niin ollen, jos todistaja on ennen todistustaan altistunut intensiivisesti yksipuolisille kertomuksille oikeudenkäynnin pääsisällyksestä, tämä saattaa erittäin hyvin vaikuttaa hänen todistukseensa heijastaen nämä vaikutteet.
e. Ajallinen etäisyys todistettaville asioille. On yleisesti tiedossa että silminnäkijätodistusten luotettavuus katoaa suuresti vain muutaman päivän jälkeen, ja useiden kuukausien jälkeen unohdettujen yksityiskohtien korvaaminen myöhemmin tehdyillä vaikutteilla on vaikuttanut ja muuttanut sitä niin paljon että sillä ei ole juuri mitään todistearvoa enää.[8]
2. Todistuksen täytyy olla uskottava.
a. Sisäinen yhtänäisyys. Todistuksen täytyy olla ristiriidaton ja sopusoinnussa järjen kanssa.
b. Historiallisen asiayhteyden todenperäisyys. Todistuksen täytyy sopia historialliseen asiayhteyteen, jonka pätevämmät todisteet ovat osoittaneet (dokumentit ja materiaalitodistus).
c. Teknillinen ja tieteellinen todellisuus. Todistuksessa täytyy olla sellaisia asioita jotka voidaan sopeuttaa luonnon lakien kanssa ja mikä oli teknisesti mahdollista kyseessä olevana aikana.
[...]
3.2.3. Asiantuntijan Mielipide Silminnäkijöiden Lausunnoista Liittyen Holokaustiin
Tällä hetkellä ei ole ihmishistoriassa mitään muuta aihetta jota kohdeltaisiin yhtä tunteellisesti ja yksipuolisesti kuin Holokaustia. Se edustaa keskinäistä tabua länsimaisessa sivilisaatiossa, ja sen kyseenalaistaminen on harhaoppisuuden perikuva, ja rangaistavaa vankeudella monissa länsimaisissa demokratioissa.
Tähän liittyen, asiantuntija silminnäkijälausuntojen arvioinnissa, professori Elisabeth Loftus ((juutalainen)), huomautti 1991 että monista eri syistä todistajanlausunnot todellisista (tai vain väitetyistä) kansallissosialistien hirmuteoista, joita todistettiin erityisen suuressa tunteen tilassa, ovat vähemmän luotettavia kuin melkein mitkä tahansa muut todistuslausunnot. Tarkemmin selittäen hän havainnoi:
a) Kulunut aika toisen maailmansodan jälkeen on edesauttanut väistämätöntä muistiinpalauttamisen häivyntää.
b) Kansallissosialistien oikeudenkäynneissä esijulkisuus on tarkoittanut että silminnäkijät olivat tienneet yleensä syytettyjen henkilöllisyyden ja väitetyt rikoksensa jo ennen oikeudenkäyntejä.
c) Syyttäjät ovat kysyneet silminnäkijöiltä johdattelevia kysymyksiä, kuten että tunnistavatko he syytetyn syylliseksi. Silminnäkijöitä on harvoin kutsuttu tunnistamaan syytetty lukuisten tuntemattomien ihmisten joukosta.
d) On jokseenkin varmaa että silminnäkijät ovat keskustelleet tunnistuksista keskenään, joka on helpottanut seuraavien silminnäkijöiden 'tunnistuksia'.
e) Syytettyjen kuvia on näytetty toistuvasti, jokainen kuvien lisänäyttäminen silminnäkijöille tekee syytettyjen kasvot entistä tutummiksi heille, ja näin silminnäkijät tulevat myös entistä varmemmiksi.
f) Näiden tapausten erittäin tunteellinen luonne vielä enemmän lisää muistin vääristymisen riskiä, koska tunnistettavat syytetyt olivat enemmän kuin vain kansallissosialistien työkalu – he olivat pirun ruumiillistumia joiden sanottiin kiduttaneen, rampauttaneen ja massamurhanneen vankeja. He väitetysti olivat vastuussa silminnäkijöiden äitien, isien, veljien, siskojen, vaimojen ja lasten murhista.[22]
g) Professori Loftus, hän itse juutalainen, käyttää omaa kokemustaan kuvailemaan kuinka väärä uskollisuuden tunne hänen alkuperälleen ja hänen kansalleen sekä "rodulleen", hänen oma kuvauksensa, esti häntä todistamasta oikeudessa asiantuntijana selvästi erheellisiä juutalaisten todistuksia vastaan ((Demjanjuk- oikeudenkäynnissä v. 1985, syytettynä olleen Demjanjukin puolesta asiantuntijana)). On turvallista olettaa että tällainen refleksi on juutalaisten keskuudessa yleistä.[23]
Hän kuitenkin jättää mainitsematta kolme muuta tekijää jotka voivat edesauttaa massiviseen muistin vääristymiseen kun Holokausti on kyseessä:
h) Silminnäkijöiden kertomuksia – eikä ainoastaan rikosoikeudenkäynneissä – on levitetty laajalle suullisesti, lehdissä, televisiossa, radiossa sekä varsinkin todistajien kesken henkilökohtaisella kirjeenvaihdolla ja kaikenlaisilla apuorganisaatioilla.
i) Viimeistään 1970-luvun loppupuolelta Holokausti on aina ollut mediassa, erittäin yksipuolisella tavalla, joten ihmisten muistit ovat väistämättä yhdenmukaistuneet.
j) Holokaustia koskien, ei ole ainoastaan anteeksiantamatonta, vaan joskus jopa rikollista olla tietämättä, myöntämättä tai epäillä joitain asioita. Näinollen silminnäkijöillä on erittäin vahva sosiaalinen (tai jopa laillinen) paine muistaa tiettyjä 'faktoja' ja hillitä muita.
Jos mietimme kaikkia näitä tekijöitä ja lisäämme näihin vielä tutkimukset ihmismuistin manipuloimisesta, kuten erään joka oli hiljattain julkaistu prof. Loftuksen toimesta johtavassa tiede-lehdessä,[24] sitten ei voi kuin tulla siihen johtopäätökseen että tosiassa ei ole mitään silminnäkijälausuntoja jotka olisivat vähemmän luotettavat kuin nuo Holokaustin. Jos normaaleissa laillisissa oikeuskäsittelyissä hyväksyisimme säännöksi että silminnäkijätodistus on kaikkein vähiten luotettava todisteiden tyyppi, sitten sikäli kuin Holokausti on kyseessä on tarpeen havainnoida että silminnäkijätodistus voi vain palvella niin että se voi vain olla apuna rungossa historiallisista tapahtumista jotka dokumentaarinen todistusaineisto on muodostanut, ja ehkäpä antaa vihjeitä tapahtumiin jotka dokumentein tai materiaalitodistein täytyy todistaa tapahtuneen. Mutta kuka tahansa joka nojaa pääasiassa silminnäkijälausuntoihin ja määrittelee sille suuremman todistusarvon kuin dokumentaariselle tai jopa materiaaliselle todistusaineistolle, ei voi vakavissaan väittää pitäytyvänsä tieteellisessä metodissa työssään. Siksi teoksen tämä osa laittaa paljon huomiota kriittiselle silminnäkjöiden väitteiden analysoimiselle.
[...]
6. Esimerkkejä Hulluista Väitteistä Koskien Kansallissosialistien Väitettyä Kansanmurhaa[355]
* lapsi selvisi kuusi kaasutusta kaasukammiossa jota ei koskaan ollut olemassa;[356]
* nainen selvisi kolme kaasutusta koska natseilta loppui kaasu kesken;[357]
* satu karhusta ja kotkasta häkissä, syöden juutalaisen päivittäin;[358]
* massahaudoista ulos ruiskuavia verigeysireja;[359]
* purkautuvia ja räjähtäviä massahautoja;[360]
* saippuan tuoatantoa ihmisen rasvasta valmistusmerkinnällä "RIF" – 'Reine Juden Seife' (puhdasta juutalaista saippuaa), juhlallisia saippuan hautaamisia;[361]
* SS teki makkaraa Krematoriossa ihmislihasta ('RIW' – Reine Juden Wurst'?);[362]
* lampunvarjostimia, kirjan kansia, ajajan hanskoja SS upseereille, satuloita, ratsastajan pussihousuja, kotitossuja ja naisten käsilaukkuja ihmisten ihosta;[363]
* pornokuvia ihmisen ihosta tehdyillä markiisikankailla;[364]
* muumioituja ihmisen peukaloita käytettynä valonkatkaisimina Ilse Kochin talossa, Buchenwaldin keskitysleirin komentaja Kochin vaimo;[365]
* kuihtuneiden päiden tuoatantoa vankien ruumiista;[366]
* happoa tai kiehuvia vesikylpyjä ihmisluurankojen tuotantoon;[367]
* jaloista leikatut lihakset supistelivat niin vahvasti että ämpärit hyppelehtivät;[368]
* SS-isä ampumassa heittolauksilla ilmaan heitettyjä vauvoja kun 9-vuotias SS-tytär taputtaa ja kirkaisee: "Isä, tee se taas; tee se taas, Isä!"[369]
* juutalaislasten käyttöä Hitler Youthin tarkka-ammunta harjoitteluun;[370]
* vaunut katosivat rinteesssä maanalaiseen krematorioon Auschwitzissä (moisia tiloja ei koskaan ollut);[371]
* vankeja pakotettiin nuolemaan portaat puhtaaksi ja keräämään roskia huulillaan;[372]
* ruiskeita hoidokkien silmiin muuttamaan silmien väriä;[373]
* ensin keinotekoisesti naisten hedelmöistystä Auschwitzissa, sitten heidän kaasuttamistaan;[374]
* ihmisten kidutusta massatuotetuilla "kidutus-laatikoilla" Kruppin tuottamana;[375]
* ihmisten kiduttamista ampumalla puuluodeilla jotta heidät saataisiin puhumaan;[376]
* ihmisten pieksemistä erityisillä piiskauskoneilla;[377]
* tappamista nestemäisen vetysyanidilasin juomisella (joka, tieteellisesti miettien, haihtuisi erittäin nopeasti ja vaarantaisi ne jotka kaataisivat sitä lasiin);[378]
* ihmisten tappamista myrkytetyillä virvoitusjuomilla;[379]
* maanalaista massatuhoamista suunnattoman kokoisissa huoneissa, korkeajännitteisellä sähköllä;[380]
* 20,000 juutalaisen räjäyttäminen atomipommilla taivaan tuuliin;[381]
* tappamista tyhjiökammioissa, kuumalla höyryllä tai kloorikaasulla;[382]
* massamurhaamista kuumissa höyrykammioissa;[383]
* massamurhaamista puita kaatamalla: pakottaen ihmisiä kiipeämään puihin, sitten kaatamalla ne puut;[384]
* pojan tappaminen pakottamalla hänet syömään hiekkaa;[385]
* Neuvostoliiton sotavankien kaasuttamista louhimossa;[386]
* kaasukammioita pyörillä Treblinkassa, jotka tyrkkäsivät uhrinsa suoraan polttokuoppiin; viivästystoiminta-kaasua joka antoi uhrien lähteä kaasukammioista ja kävellä massahautoihin itse;[387]
*