Ammattiliitot puntaroivat mimmoisia palkankorotuksia voisivat vaatia. Tosin jotkut liitot jo osaavat puntaroida, voivatko vaatia korotuksia ollenkaan. Euroopassa yleensäkin tilanne vaihtelee, kun jotkut vaativat reippaasti, ja toiset alkavat tyytyä olemassaolevaan.
Puntarointiin olisi aihetta. Läntisten hyvinvointivaltioiden piirissä taitaa olla tuommoiset 350 miljoonaa palkansaajaa. Heidän kohdallaan voi olla puhe jonkinmoisesta sopimusjärjestelystä. Maailma on kuitenkin ehtinyt muuttua yhdeksi työmarkkina-alueeksi, eikä ollenkaan työehtosopimuksille perustuvaksi...
90-luvun alkuvuosista näihin aikoihin tultaessa työmarkkinoile on tullut uutta väkeä siinä 200 000:n päivävauhdilla. Eikä tuo yhteensä muutaman sadan miljoonan lisäys työvoimaan ole tapahtunut kirjattujen työehtosopimusten puitteissa.
Työvoiman kasvua ei osata kunnolla noteerata, koska katselijat ja ennustelijat tuijottavat vain maasta toiseen liikkuvaa, hyvin pientä osaa työvoimasta. Todellinen muutos on tapahtunut siinä, että palkatut työt ovat siirtyneet ja siirtymässä uusille alueille, pois järjestäytyneiden sopimusten alueilta.
Vähänkään pitemmällä sihdillä katsoen nykyiset tupo-neuvottelijat edustavat huomattavan uskollisesti utopismia, kuvitelmaa siitä, että ennen ja vielä nykyään vauraat alueet pysyvät vauraina.
Voisikohan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla olla jotain keskusteltavaa?????
Niinhän se on että koko
Niinhän se on että koko maailman pitäisi olla yhtä suurta vapaata työmarkkina-aluetta jossa ei olisi yleissitovia työehtosopimuksia vaan sopiminen tapahtuisi paikallisesti.
paikallinen palkkasopiminen
Kaikilla aloilla palkkakehitystä ei ole tapahtunut juuri ollenkaan. Palkkani oli 25 vuotta sitten 6800 markkaa ja asunnon vuokra (65m2) 1200 markkaa. Etenkin maaseudulla naisille tarjotaan nykyään tuollaisia 1500 euron pestejä, jopa alle, vaikka olisi työkokemusta ja ammatillinen tai amk-koulutus. Asuntojen vuokrat ovat kuitenkin noin 500-700 euroa kaksioista., jopa yksiöistä.
Toisilla aloilla esim. metsäteollisuudessa koneenkäyttäjän vuosiansiot voivat lähennellä 40-50000 euroa ja putkimiehet tienaavat tuollaiset 3000 euroa kuussa, kun taas opettajat niukin naukin 1800-2400 euroa. Eu-projektit ovat yleensäottaen tarkoin valvottuja, mutta projekteissa toimivien työntekijöiden palkoista, työajoista ja työoloista ei oikein kukaan välitä. Palkkatoivomuksen voi usein jättää, mutta samalla ilmoitetaan, että palkkaan on varattu esimerkiksi 1700-2300 euroa koulutuksesta riippumatta, ota tai jätä tyyliin.
Asumistukien tulorajat ovat aivan liian alhaiset tämän päivän kuluihin verrattuna. 1500 euron bruttotuloilla ei saa asumistukea, eikä taida saada 1100 euron bruttotuloillakaan. Samaten asuntolainojen maksajat ovat liemessä, koska ainoastaan korot huomioidaan asumistuessa, käytännössä omistusasuntoon ei voi saada asumistukea. Minimipalkka-asia on hyvin monimutkainen, mielestäni tulonsiirrot asumistukiin, lapsilisien nostot pienituloisilla tms. toimenpiteet kohdistuisivat oikeaan osoitteeseen.