USA:n ja EU:n vapaakauppasopimus TTIP ja investointisuoja

USA:n ja EU:n vapaakauppasopimus TTIP:n investointisuojasta on maalattu demoni, vaikka Suomella on jo 65 samantapaista investointisuojasopimusta, ja riidat ja korvaukset ovat jääneet vähiin suhteessa investointien hyötyihin. TTIP tuottanee 12 300 euron hyödyn EU:n kotitaloutta kohden eliniässä, jos puolet kaupan esteistä saadaan poistettua, ja siinä sivussa miljoonia uusia työpaikkoja, 90 miljardia USA:lle ja 100 miljardia muulle maailmalle.

Liittoutumattomuus nostaa sodan riskiä

Suurvaltojen välien jännittyessä puolueettomat maat ovat vapaata riistaa, ja Suomi saattaisi joutua puolustamaan ilma- ja meritilaansa sekä Venäjää että Natoa vastaan, historioitsija muistuttaa. Suomi 1939, Norja, Tanska, Hollanti ja Belgia 1940 jne. Ministeri Jaakko Iloniemi säestää ja toteaa Nato-jäsenyyden tekevän hyökkäyksen epätodennäköiseksi.

Worldwatch – kandidaattitason alarmistirahastaja maailman "auktoriteettina"

Lester Brownin Worldwatch-instituuttia ja sen Maailman tila -pamfletteja esitetään mediassa totuutena, vaikka Brownin antikapitalistisen rahankeruumission väitteet paisuvista nälänhädistä ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen totuudelle päinvastaisiksi jo vuosikymmenten ajan. Geenimuunteluakin Worldwatch vastustaa päinvastoin kuin tieteen konsensus.

Aleksanteri-instituutti: Karl Marx -seuran johto johtajina ja putinistisia lausuntoja antamassa?

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, varajohtaja ja koulutuspäällikkö ovat Karl Marx -seuran puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä. Varajohtaja Markku Kangaspuro on myös jopa Neuvostoliiton hyökkäystä Prahaan 1968 tukeneen stalinistisen Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja. Häntä syytetään putinistisista lausunnoista tiedotusvälineille. SAFKAn Juha Molari puolustaa.

Pikettyn lait ovat pielessä ja hyödyttömiä, instituutiot luova epätasa-arvon, ei tuotto miinus kasvu

MIT:n ja Harvardin professorit Daron Acemoglu ja James A. Robinson osoittivat Ruotsin ja Etelä-Afrikan taloushistorioiden avulla, että sosiaaliset erot riippuvat paljon enemmän institutionaalisista tekijöistä kuin Thomas Pikettyn korostamista tekijöistä kuten tuoton ja talouskasvun erosta. Professorien mukaan Pikettyn "lait" ovat hyödyttömiä menneen ymmärtämisessä ja tulevaisuuden ennustamisessa. Eri maiden datojen vertailu osoittaa, että myöskään Pikettyn korostama ylimmän 1 %:n tulo-osuus ei näytä riippuvan tuoton ja kasvun erosta. Professorit toteavat Pikettyn tehneen saman virheen kuin Malthus, Ricardo ja Pikettyn jäljittelemä Marx: hän ei ottanut huomioon instituutioiden ja teknologian vaikutusta.

Minimipalkkaa ei tarvita edes silloin kun työnantajalla on monopoli

John Kenneth Galbraith on väittänyt, että minimipalkkaa tarvitaan estämään monopoliyrittäjiä nostamasta hintoja ja laskemasta palkkoja vähentämällä tuotantoa. Suuryritykset kuitenkin päinvastoin maksavat suurempia palkkoja kuin pienet. Lisäksi minimipalkka vie työpaikat heikoimmilta.

Minimipalkka - kielletään halutuimmat työpaikat

HS:n haastattelema opiskelija Petri Purmonen olisi saanut kovapalkkaisen kesätyön paperitehtaalta mutta valitsi mieluummin pienipalkkaisen oman alan työharjoittelun kehittyäkseen alallaan. Sitten hän pääsikin osa-aikaiseksi ja lopulta vakinaiseksi. Vasemmistossa moni yrittää kriminalisoida tällaisen toiminnan minimipalkkalailla ja siten ajaa purmoset paperitehtaisiin viemään ne työt tarvitsevampien nenien edestä.

Ruotsin koululaitoksen pilasivat uudet "pehmeät" opetusmenetelmät ja tuntien vähentäminen?

Ruotsin PISA-menestys on laskenut 2000-luvulla. Taso putosi eniten julkisissa kouluissa, etenkin alueilla, joilla ei ollut yksityiskoulujen tuomaa kilpailua. Syyksi on esitetty valtion ajamia "pehmeitä opetusmenetelmiä", pänttäyksen, kotitehtävien, tuntimäärien ja kouluresurssien vähentämistä. Koreassa oppilaat arvotaan julkisiin ja yksityiskouluihin. Yksityiset tuottavat samalla rahalla paremman oppimisen ja vähemmän väkivaltaa.

Syndicate content